Kesä on monelle lapsiperheiden aikaa: leikkikenttääänet kantautuvat avoimista ikkunoista, sosiaalinen media täyttyy perhekuvista ja sukulaistapaamisissa kysytään tuttuja kysymyksiä.
Niille, jotka ovat joko valinneet olla ilman tai joutuneet elämään ilman lapsia, kesä voi olla vuoden emotionaalisesti raskain ajanjakso — vaikka se ei välttämättä näy päällepäin.
Lapsettomuuteen liittyvä surutyö tai elämäntapavalinta ei häviä kesällä — se voimistuu.
Lapsettomien määrä kasvaa
Väestöliiton tutkimusten mukaan tahaton lapsettomuus koskettaa noin 15 prosenttia suomalaisista pareista.
Sen lisäksi kasvava joukko valitsee tietoisesti lapsettomuuden, mutta kohtaa silti sosiaalisia paineita jotka tiivistyvät juuri perhekeskeisessä kesäkulttuurissa.
Psykologit ovat tunnistaneet tähän liittyviä ilmiöitä, joista puhutaan julkisesti hämmästyttävän vähän.
LUE LISÄÄ: Lapsettomilla ihmisilla on usein yhteinen piirre — psykologit pitävät sitä yllättävänä ominaisuutena
Juhannuksesta on tullut perhejuhla — ja se sulkee ulos
Juhannus on muuttunut vuosikymmenien aikana yhä vahvemmin perhejuhlaksi.
Mökkikutsut kohdistuvat usein perheille, lastenohjelmat dominoivat juhannus-viikonloppua ja sosiaalinen odotus ”oikeanlaisesta juhannuksesta” sisältää lapsia.
Sosiaalipsykologian tutkimusten mukaan sosiaalinen ulossulkeminen — edes epäsuora — aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu.
Lapsettomille tämä on kesässä toistuva kokemus.
Kysymys joka satuttaa eniten
”Milloin teille tulee lapsia?” tai ”eikö teillä ole jo aika?” — nämä kysymykset toistuvat kesäjuhlissa ja perhekokoontumiisissa.
Psykologit kuvaavat niitä ”tahattoman lapsettomuuden mikrotraumoiksi” — yksittäisinä harmittomilta kuulostavilta kommentteina, jotka kumuloituessaan aiheuttavat merkittävää psykologista kuormitusta.
Fertility and Sterility -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että tahattomasta lapsettomuudesta kärsivien stressitasot vastaavat syöpädiagnoosin saaneiden tasoja.
Vapaaehtoinen lapsettomuus ei suojaa sosiaaliselta paineelta
Psykologit tekevät tärkeän eron tahattoman ja vapaaehtoisen lapsettomuuden välillä, mutta molemmat kohtaavat kesällä samankaltaisia sosiaalisia haasteita.
Vapaaehtoinen lapsettomuus — josta käytetään termiä ”lapsivapaa” — on tietoinen ja harkittu valinta, mutta yhteiskunta ei aina kohtele sitä sellaisena.
Sosiologian tutkimusten mukaan lapsettomia aikuisia pidetään edelleen laajasti ”vähemmän täyttymyksellisinä” tai ”itsekkäinä” — asenne joka tiivistyy erityisesti perhekeskeisessä kesäympäristössä.
Mitä psykologit suosittelevat
Psykologit suosittelevat kolmea asiaa.
- Ensinnäkin omien rajojen asettaminen — on täysin luvallista sanoa, ettei haluaa vastata tiettyihin kysymyksiin.
- Toiseksi yhteisön löytäminen — lapsettomien ihmisten vertaisryhmät, joita löytyy myös Suomesta, tarjoavat ymmärretyksi tulemisen kokemuksen.
- Kolmanneksi surutyön salliminen — myös vapaaehtoisesti lapsettomilla voi olla surutyötä tehtävänä etenkin niistä tilanteista, joihin ei koe kuuluvansa.
Kesä voi olla myös vapaus
Psykologit muistuttavat myös toisesta puolesta: lapsettomuus tarjoaa vapauden, joka on ainutlaatuinen.
Spontaanit matkat, oma aika, syvät ystävyyssuhteet ja mahdollisuus investoida täysin omaan hyvinvointiin ovat aitoja hyvän elämän lähteitä — vaikka ne jäävät helposti sosiaalisen paineen varjoon.
