15 prosenttia hedelmällisyysiän ohittaneista naisista on lapsettomia. Kymmenen vuoden päästä heitä on jo neljännes. Jäikö naisilta biologinen kello vetämättä vai haikaralta kartta kotiin?
Vielä 20 vuotta sitten 30-vuotias lapseton nainen oli kummajainen. 20 vuoden päästä hän on standardi. Ennätysmäärä naisia on tuolloin lapsettomia; joka viides yli nelikymppinen. Vaikka vaihtelu virkistää elämänvalinnoissakin, pääministeriä puistattaa: kuka maksaa eläkkeet? Kuka tekee työt?
Vielä 1970-luvulla ensisynnyttäjät olivat 24-vuotiaita, nyt he ovat kolme vuotta vanhempia. Helsingissä ensimmäinen lapsi pukataan ulos yli kolmekymppisenä. Alle kolmekymppisten ensisynnyttäjien määrä onkin koko ajan laskenut ja yli 35-vuotiaiden kasvanut. Vauvanteko on siirtynyt ikänaissarjaan, vaikka nuoret naiset pitävät ihanteellisena ensisynnytysikänä 25 vuotta.
Kun vauvaa yrittää vanhana, on selvää, ettei temppu käy yhtä helposti kuin kaksikymppisenä. Suurin osa lapsettomaksi jäävistä naisista on halunut lapsia, sitä on vain lykätty liikaa. Joko sopivaa kumppania ei ole löytynyt tai lapsen saaminen ei enää ole mahdollista, kun on odotettu opintojen päättymistä, vakituista työpaikkaa tai vauvakuumetta.
“Suuri uhka ovat lisäksi pätkätyöt, jotka lisäävät epävarmuutta. Äitiyslomalle ei voi jäädä, kun toimeentulo vaarantuu”, uskoo Väestöliiton tutkija Pirjo Paajanen.
Etenkin hyvin koulutetut naiset ovat taipuvaisia hankkimaan lapsensa myöhään. Ja kuten kaikki tiedämme, heidän joukkonsa on vain jatkuvasti kasvanut. Uranaiset ovat muuta väestöä useammin lapsettomia.
Lapseton
Yli 90 prosenttia naisista haluaa lapsen: harva nainen on lapseton halustaan. Eivätkä lapsettomatkaan ole täysin varmoja kannastaan.
“Se, ettei halua lapsia ei ole mikään muuttumaton päätös. Nuorena voi sanoa toista, mitä vanhempana tekee”, toteaa Paajanen.
Tutkimuksen mukaan naisen lastenhankintapäätöstä edistää erityisesti kumppanin halukkuus. Lähes 95 prosenttia 18–39-vuotiaista haluaa lapsen, tosiasiassa vain 75 prosenttia miehistä saa lapsen. Toisin kuin naisilla, hyvin koulutetut miehet saavat muita miehiä runsaammin lapsia.
“Hyvin koulutetut miehet ovat kysytympiä parisuhdemarkkinoilla.”
Hyvä on myös muistaa, että miehillä ei ole kiire; miesten jälkeläistuotanto toimii vielä kauan sen jälkeen, kun naisilla on lappu luukulla.
Enemmän lapsia
“Uhkana on, että naiset jakautuvat tulevaisuudessa voimakkaammin ura- ja äitinaisiin. Tämä näkyy jo nyt tilastoissa: kolmilapsisten naisten määrä on kasvanut samalla kun lapsettomien naisten määrä”, sanoo Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksiön Eija Sevón.
“On mahdollista, että tämä parantaa perheettömien naisten asemaa työelämässä, ja ns. lasikattoilmiö katoaa, mutta todennäköistä on myös se, että perheelliset otetaan työssä entistä huonommin huomioon. Naiselle voidaan aina sanoa ‘valitse ura tai perhe´.”
Näin vähäisetkin mahdollisuudet yhdistää työ ja perhe katoaisivat.
Myös äitiydeltä vaaditaan enemmän.
“Voi sanoa että nykyajan äitiys on kokolailla normitettu. Monelle äitiydestä tulee ura.”
Vapaaehtoisten lapsettomien keskustelupalsta: http://groups.msn.com/VapaaehtoisetLapsettomat
Ei hakeudu lasten seuraan
Ei Anna, 35-vuotias sihteeri ja kirjailija, lapsia inhoa, hän ei vain hakeudu niiden seuraan. Lapset eivät kiinnosta. No, toki häntä ärsyttää, jos joku äiti ei saa huutavaa lastaan kuriin.
“Huostaanottolukuja katsellessa on vaikea uskoa väittämään, että jokaisesta naisesta kasvaa äiti.”
Neljä kuukautta sitten hän kävi sterilisaatiossa, vaikka päätti jäädä lapsettomaksi jo teini-ikäisenä.
“Se ei tuntunut miltään, nukutettiin ja sen jälkeen vatsassa vähän kipristi. Aamulla olin kuitenkin koiran kanssa jo lenkillä. Operaation jälkeen tuntui enemmän naiselta: olin ottanut vastuun omasta elämästäni. Ei tulisi ei-toivottuja raskauksia. Lasia olisi tehnyt mieli kilistää.”
Annan oloa helpotti varmasti avomiehen tuki.
“Jos olisin halunut lapsia, olisi hän suostunut siihenkin. Ei hän ollut välttämättä edes ajatellut näitä asioita, koska on aika paljon minua nuorempi. Kerroin lapsettomuuspäätöksestäni jo heti suhteen alussa, näin olen tehnyt kaikkien suhteideni alussa. Jännitti, että minut torjutaan tästä syystä.”
Isä ja äiti eivät tiedä sterilisaatiosta, mutta Annan lapsettomuuspäätöksesta he tietävät.
“He ovat jo seitsemänkymppisiä ja ajattelevat, että sterilisaatioita tehdään vain mielisairaille. Isä ja äiti tietävät kuitenkin, etten halua lapsia. Isä on siitä iloissaan; ei itsekään juuri välitä pikkulapsista. Äiti ei ainakaan myönnä haluavansa lapsenlapsia ja kommentoi päätöstäni aina silloin tällöin paheksuen tyyliin: ei sinusta mikään hyvä äiti tulisikaan. Ehkä hän ajattelee, että näyttääkseni teenkin lapsen.”
Sterilisointi 30-vuotiaana
“Jouduin käymään kolmella lääkärillä, ennen kuin minut suostuttiin sterilisoimaan.”
38-vuotias Rita oli tuolloin 30.
“Ensimmäinen oli terveyskeskuslääkäri, ja hän väitti mieleni vielä muuttuvan ja korosti sitä, että sterilisointi on vaikea purkaa. Yksityislääkärikin kieltäytyi. Vasta gynekologi suostui, kun sanoin, että minulla on lain mukaan oikeus saada sterilisointi.”
Rita ei ole lapseton uran tai puolison vuoksi. Hän on naimisissa ja arkistonhoitaja, jolla on ollut vuosia vakituinen virka.
“En halua lapsia, en ole koskaan halunut. En ole koskaan kokenut vauvakuumetta. Eikä se johdu mistään kotioloista, tulin ihan tavallisesta rauhallisesta työläiskodista. Vanhempani ovat eronneet ja minulla on sisko. Minulle asia on aina vain ollut samantyyppinen päätös kuin että ajanko ajokortin vain en. En ole mitenkään uraorientoitunut. Jäisin kotiin, jos voisin.”
Ritan mies on samaa mieltä, eikä Rita olisi koskaan ottanutkaan miestä, joka olisi halunut lapsia.
“Pidän lapsista, usein ihmiset kuvittelevat, että ne, jotka eivät hanki lapsia, olisivat lapsivihaajia. Monet lapsettomat pitävät lapsista. Olen läheinen kummilasteni kanssa. Katselin vain riittävästi ystävieni lapsiperhearkea ja totesin, ettei se ole minulle. Oma rauha katoaa, harrastaminen on lähes mahdotonta.”
Rita tietää, että moni pitää häntä itsekkäänä.
“Mutta en tee kenellekään pahaa.”
Ritan vanhemmatkin ovat päässeet isovanhempien asemaan, kun Ritan sisko on synnyttänyt kolme lasta.
Lapseton kotikissa
“Minua ärsyttää se, että miksi aina kysytään syytä, ettei aio hankkia lapsia. Eikö pitäisi pikemminkin kysyä, miksi lapsia hankkii. Suurin osa ihmisistä hankkii lapsen kuitenkin itsekkäistä syistä. Kun lapsen hankkii, sen pitää olla elämän tärkein asia”, aloittaa Satu 35.
Hän uskoo tyydyttäneensä halunsa kantaa vastuuta huolehdittuaan hevosistaan ja muista lemmikeistä viisitoistavuotiaasta lähtien täysin itsenäisesti.
“Naisia, jotka eivät halua lapsia, pidetään jotenkin luonnonvastaisina. Onhan lapsenteko silloin kun se itselle sopii ja e-pillereiden syöminenkin luonnonvastaista.”
Pitkän parisuhteen päättymisen jälkeen Satu elää yksin omakotitalossa ja haluaisi löytää elämänsä miehen.
“Pidän itseäni parisuhdeorientoituneena ja olen aina ollut kotikissa. Kaiken rahan, jota olen kuluttanut, olen pistänyt kotiin. Yleensähän lapsettomia pidetään juhlijoina tai uraihmisinä. Minä en ole kumpikaan.”
Sterilisaatiota Satu ei ole tehnyt.
“Se olisi äidilleni liian suuri shokki. Äiti uskoo, ettei minulla ole lapsia, koska en ole löytänyt oikeaa miestä.”
Näin lapsettomat vaikuttavat
+ Yhä useampi nainen nousee johtajaksi
+ Hyväpalkkaisia naisia enemmän
+ Naiset huomioidaan ostajina mm. autokaupoissa paremmin
+/– Kotirouvien määrä lisääntyy
– Hyvin koulutetut naiset jäävät kotitöihin: yhteiskunnan koulutuspanos menee hukkaan
– Naisten keskiansio laskee
– Äidit eivät voi enää valita uraa ja perhettä
– Äidit saavat vain toisarvoisia pätkätöitä, koska eivät voi uhrautua työelämälle
– Lapset syntyvät vain huonotuloisiin perheisiin
– Perhe-elämä otetaan entistä huonommin työpaikalla huomioon
– Eläkkeiden maksu vaarantuu
– Kotiin jäävät naiset ovat liian riippuvaisia aviomiehistään.
