Pettämistä selitetään usein heikkoudella, houkutuksella tai rakkauden puuttumisella.
Tutkijat ovat kuitenkin löytäneet, että toistuvasti pettävillä ihmisillä on usein yhteinen tekijä — ja se juontaa juurensa kauas lapsuuteen, kauas aikaan ennen ensimmäistäkään parisuhdetta.
Kyse ei ole luonteenviasta vaan opitusta kiintymysmallista.
Varhaiset kiintymissuhteet muovaavat parisuhteet
Kiintymyssuhdeteoria, jonka John Bowlby kehitti ja jota myöhemmät tutkijat ovat laajentaneet, osoittaa että lapsuuden varhaiset kiintymyssuhteet — erityisesti suhde vanhempiin — muovaavat tapaa, jolla ihminen käyttäytyy aikuisena läheisissä suhteissa.
Turvattomasti kiintyneet lapset kasvavat aikuisiksi, joilla on suurempi todennäköisyys hakea ulkopuolista vahvistusta parisuhteessa.
Kyseessä voi siis olla eräänlainen trauma.
LUE LISÄÄ: Psykologit selittävät miksi pettäminen yleistyy aina tässä parisuhteen vaiheessa
Kaksi kiintymysmallia, jotka altistavat pettämiselle
Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi turvattoman kiintymyksen mallia, jotka toistuvat pettämistutkimuksissa.
Ensimmäinen on ahdistunut kiintymysmalli: ihminen pelkää hylkäämistä niin voimakkaasti, että hakee jatkuvaa ulkopuolista vahvistusta tunteakseen olevansa rakastettu.
Toinen on välttelevä kiintymysmalli: ihminen pelkää läheisyyttä ja sabotoi parisuhteen ennen kuin se voi satuttaa.
Lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti on suurin riskitekijä
Fyysinen kaltoinkohtelu on vakava asia, mutta tutkimusten mukaan emotionaalinen laiminlyönti — vanhemman kyvyttömyys vastata lapsen tunnetarpeisiin — on pettämisalttiuden kannalta merkittävämpi riskitekijä.
Journal of Sex Research -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että emotionaalisesti laiminlyödyillä lapsilla oli aikuisena merkittävästi suurempi todennäköisyys pettää parisuhteessa.
Pettäminen on usein yritys täyttää vanha tarve
Psykologit kuvaavat toistuvaa pettämistä usein yrityksenä täyttää lapsuudessa täyttämättä jäänyttä emotionaalista tarvetta: tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja riittäväksi.
Uusi kumppani tai suhde tuntuu hetkellisesti tarjoavan tämän tunteen, mutta se on aina väliaikainen.
Ilman terapiatyötä kierre jatkuu suhteesta toiseen.
Neurotiede selittää toistumisen
Aivotutkimus tarjoaa lisäselityksen.
Pettäminen aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmän — erityisesti dopamiiniradan — voimakkaasti.
Neurotieteen tutkimusten mukaan uutuudenviehätys ja kielletyn hedelmän -efekti tuottavat dopamiinipiikin, joka voi olla voimakkaampi kuin vakituisessa suhteessa koettu mielihyvä.
Ihmisillä joilla on lapsuuden kiintymysvaurio, tämä palkitsemisjärjestelmä on usein erityisen herkkä.
Muutos on mahdollinen — mutta se vaatii työtä
Tärkeä löydös on, että lapsuuden kiintymysmalli ei ole kohtalo.
Kiintymyssuhdeterapeuttien tutkimukset osoittavat, että turvaton kiintymysmalli voidaan muuttaa tietoisella työllä — erityisesti terapiassa, jossa käydään läpi varhaisia kiintymyskokemuksia.
Muutos ei tapahdu nopeasti, mutta se on mahdollinen ja pysyvä.
LUE LISÄÄ: Psykologi: tämä yksi lause paljastaa onko ihminen hyvä kumppani pitkällä aikavälillä
