Asutko Suomen hitaimman netin kunnassa? Tässä 9 paikkaa, joissa internet on edelleen jumissa

Suomen netti­yhteydet ovat parantuneet viime vuosina merkittävästi.

Traficomin uudessa, 5. toukokuuta 2026 julkaistussa kuntakohtaisessa laajakaistaluokituksessa 14 kuntaa saavutti täydet viisi tähteä.

Näissä kunnissa asuu yhteensä noin 1,68 miljoonaa suomalaista, eli lähes kolmannes koko maan väestöstä.

Osassa nettiyhteys tuodaan vielä ”hevosilla torille”

Toinen ääripää on kuitenkin yhä olemassa.

Yhdeksän kuntaa sai luokituksessa alle kaksi tähteä, eli heikoimman tason.

Niissä asuu yhteensä noin 14 500 vakinaista asukasta, joiden netti­yhteydet voivat tehdä etätyöstä, video­palveluiden katselusta tai sujuvasta sähköisestä asioinnista jopa mahdotonta.

Asutko sinä yhdessä näistä yhdeksästä kunnasta? Lista on alla.

Suomen 9 hitaimman netti­yhteyden kuntaa 2026

Traficomin vertailussa alle kahden tähden luokituksen saivat:

– Enontekiö (Lappi)

– Kaavi (Pohjois-Savo)

– Keitele (Pohjois-Savo)

– Lestijärvi (Keski-Pohjanmaa)

– Puumala (Etelä-Savo)

– Savukoski (Lappi)

– Tervo (Pohjois-Savo)

– Tuusniemi (Pohjois-Savo)

– Utsjoki (Lappi)

Heikoimmat kunnat sijaitsevat lähes kaikki kolmella alueella: Lapissa (3 kuntaa), Etelä- ja Pohjois-Savossa (5 kuntaa) sekä Keski-Pohjanmaalla (1 kunta).

LUE LISÄÄ: Täällä asuvia verottaja kurittaa eniten – City.fi

Hitaimpien määrä puolittunut

Yhteistä niille on harva asutus, pitkät välimatkat ja se, että teleyhtiöiden ei ole ollut taloudellisesti houkuttelevaa rakentaa kiinteää valokuituverkkoa harvalle asukasmäärälle.

Hyvä uutinen on, että alle kahden tähden kuntien määrä on puolittunut yhdessä vuodessa.

Vielä edellisessä luokituksessa heikoimmassa luokassa oli kaksinkertainen määrä kuntia.

Vuoteen 2023 verrattuna alimpien luokkien kuntien osuus on tippunut 27 prosentista 12 prosenttiin.

Suomen 14 nopeimman netti­yhteyden kuntaa

Toisessa päässä listaa asema on selvä.

Täydet viisi tähteä sai 14 kuntaa:

Uudet vuoden 2026 viiden tähden -kunnat:

– Järvenpää

– Kerava

– Kotka

– Lahti

– Pirkkala

– Riihimäki

– Vantaa

Ja jo aiemmin huipputasolla olivat:

– Espoo

– Helsinki

– Kauniainen

– Kempele

– Pietarsaari

– Raisio

– Vaasa

Investoinnit nopeuttavat nettiä

Lista on Traficomin mukaan ilmeinen: kärjessä ovat tiheästi asutut, kasvavat keskukset, joiden valokuitu­verkkoon teleyhtiöt ovat investoineet voimakkaasti.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat luonnollisesti vahvasti edustettuna, mutta listalla on myös pienempiä kuntia kuten Pirkkala ja Kempele, joissa kunta on aktiivisesti edistänyt verkko­rakentamista.

Mihin tähti­määrä perustuu?

Traficomin luokitus ei nojaa pelkästään kiinteään verkkoon vaan yhdistää kiinteän ja mobiilin saatavuuden.

Mittarit ovat:

– Kiinteän verkon 30, 100 ja 1000 megabitin latausnopeuden saatavuus eli se, kuinka monelle kunnan kotitaloudelle nopeudet olivat tarjolla vuoden 2025 lopussa.

– Mobiiliverkon 100 ja 300 megabitin kotitalouskattavuus sekä 100 megabitin tiekattavuus. Mobiilin osalta kyse on maksimi­latausnopeudesta ihanteellisissa olosuhteissa.

Tähti­määrä on siis saatavuus­mittari, ei keskimääräinen oikea nopeus.

Se kertoo, mitä on mahdollista hankkia, ei välttämättä sitä, mitä keskiverto­käyttäjä tällä hetkellä tilaa tai saa.

Kehitys hidastuu, mutta suunta on selvä

Viime vuoteen verrattuna luokitustaan paransi 72 kuntaa, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisen vuoden 130 nousijaa.

Traficomin mukaan tämä ei kuitenkaan kerro pysähtyneestä kehityksestä, vaan siitä, että valtaosa Suomesta on jo hyvällä tasolla.

Vähintään neljän tähden luokituksen sai 142 kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 4,7 miljoonaa vakinaista asukasta.

Käytännössä se tarkoittaa, että suurin osa suomalaisista voi nykyään saada hyvät netti­yhteydet, mutta harvaan asutuilla alueilla edistys on selvästi hitaampaa.

”Parantuneet laajakaista­yhteydet tukevat kuntien elin­voimaa, mahdollistavat etätyön ja sujuvoittavat digitaalisten palvelujen käyttöä. Ne vahvistavat myös yritysten toiminta­edellytyksiä eri alueilla”, kommentoi Traficomin johtaja Lasse Laine tiedotteessa.

Hidas netti vaikuttaa arkeen

Heikon netin kunnissa elävälle 14 500 ihmiselle muodostuu digitaalisten peruspalveluiden käytön kuilu. Käytännössä se voi tarkoittaa, että:

– Etätyö ei onnistu sujuvasti video­neuvotteluiden kanssa

– Streaming­palvelut puksuttavat tai katkeilevat

– Pankki­yhteydet, terveyden­huollon sähköiset palvelut ja Kelan asiointi voivat olla hidasta

– Yritystoiminta haja-asutusalueella on hankalampaa kuin kasvukeskuksissa

Ongelma on siis paljon enemmän kuin pelkkä viihde­käyttäjän ärsytys.

Se on alueellisen tasa-arvon kysymys, joka kunnan elinvoima­kehityksen kannalta on yhä keskeisempi.

Mistä yhteyden tason näkee itse?

Jos haluat tarkistaa oman kuntasi tilanteen, Traficomin MONITORi-palvelu tarjoaa kuntakohtaiset tähti­määrät karttapohjalla.

Sieltä voi katsoa, mitä yhteyksiä on käytettävissä juuri sinun osoitteessasi.

Tämä on hyödyllinen työkalu erityisesti ennen muuttoa harvempaan asutulle alueelle: netti­yhteyden taso on yksi tämän päivän käytännön asumis­mukavuuden mittari.

Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat.

LUE LISÄÄ: Tämä on Suomen pimein kylä – ”Täydellinen pimeys”