Kaksi kolmasosaa.
Niin suuri osa päivittäisistä toimistasi käynnistyy ilman, että tietoisesti päätät tehdä mitään.
Et valitse avata jääkaappia, et päätä poimia puhelinta etkä harkitse, mille reitille käännyt autolla.
Kätesi, jalkasi ja sormesi tekevät sen puolestasi, koska olet tehnyt saman asian satoja kertoja aiemmin.
Surreyn yliopiston, Etelä-Carolinan yliopiston ja Central Queensland Universityn tutkijat mittasivat ilmiön ensimmäistä kertaa arjen keskellä ja julkaisivat tulokset Psychology and Health -lehdessä.
Tutkijat keskeyttivät arjen 42 kertaa viikossa
Tutkimusryhmä käytti menetelmää nimeltä ekologinen hetkiarviointi.
105 koehenkilön puhelimeen tuli kuusi satunnaista ilmoitusta päivässä seitsemän päivän ajan.
Jokainen ilmoitus kysyi: mitä teet juuri nyt, käynnistitkö toiminnan tietoisesti vai tapahtuiko se automaattisesti, ja suoritatko sen ajatellen vai rutiininomaisesti?
Tutkija Amanda Rebar Etelä-Carolinan yliopistosta halusi selvittää, kuinka suuri osa arjesta todella on tietoisen valinnan tulosta.
65 prosenttia toiminnoista käynnistyi automaattisesti
Tulokset osoittivat, että 65 prosenttia kaikista raportoiduista toiminnoista käynnistyi automaattisesti.
Tämä tarkoittaa, että tuttu ympäristö tai tilanne laukaisi toiminnan ilman tietoista harkintaa.
Vielä hämmästyttävämpi oli toinen luku: 88 prosenttia toiminnoista suoritettiin rutiininomaisesti ilman, että ihminen kiinnitti huomiota siihen, miten hän sen tekee.
Rebar tiivistää: ihmiset pysähtyvät harvoin punnitsemaan vaihtoehtojaan ennen kuin ryhtyvät toimeen.
Autopilotti ei ole ongelma — se on ominaisuus
Surreyn yliopiston psykologian professori Benjamin Gardner korostaa, ettei tulosta pidä lukea huolestuneena.
Totunnaisuus on aivojen tapa säästää energiaa.
Jos joutuisimme pohtimaan jokaista askelta, kahvikuppiin tarttumista ja liikennekäyttäytymistä erikseen, päivä kuluisi päätösten tekemiseen eikä elämiseen.
Aivot ovat oppineet automatisoimaan toistuvat toiminnot, jotta tietoinen ajattelu vapautuu monimutkaisempiin tehtäviin.
Lähes puolet tavoista tukee omia tavoitteitasi
Tutkijat havaitsivat myös yllättävän positiivisen tuloksen.
46 prosenttia totunnaisista toiminnoista oli linjassa henkilön tietoisten tavoitteiden kanssa.
Tämä tarkoittaa, että ihmiset ovat ajan myötä rakentaneet tapoja, jotka palvelevat heidän arvojaan ja päämääriään.
Ihmiset myös aktiivisesti häiritsevät tapoja, jotka ovat ristiriidassa heidän tavoitteidensa kanssa.
Tapa syntyy toistosta, ei päätöksestä
Gardner selittää, että tapa rakentuu, kun sama toiminta toistuu samassa ympäristössä riittävän monta kertaa.
Aivot yhdistävät ympäristön vihjeen ja toiminnan niin vahvasti, että pelkkä vihjeen kohtaaminen riittää käynnistämään toiminnan.
Kotiin tullessa kenkien riisuminen, aamulla kahvinkeittimen käynnistäminen ja autossa turvavyön kiinnittäminen ovat esimerkkejä tästä mekanismista.
Tapa ei vaadi motivaatiota, tahdonvoimaa eikä muistutusta — se vaatii vain toiston ja tutun tilanteen.
Tavat muuttavat käytöstä tehokkaammin kuin motivaatio
Gardnerin mukaan tutkimuksen tärkein käytännön seuraus koskee terveyskäyttäytymistä.
Jos kaksi kolmasosaa arjesta on tapoja, niiden muokkaaminen on tehokkaampi keino muuttaa käytöstä kuin motivaation tai tahdonvoiman kasvattaminen.
Uuden tavan rakentaminen vaatii aluksi tietoisen päätöksen, mutta riittävän toiston jälkeen se siirtyy autopilotin hoidettavaksi.
Silloin se ei enää vaadi ponnistelua — se tapahtuu itsestään.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Istutko aina samassa paikassa bussissa, kahvilassa ja uimarannalla? Psykologi selvitti syyn, jota et itse ole huomannut
