Käyttäytymistutkijat löysivät, miksi jotkut ihmiset eivät koskaan kykene säästämään rahaa — syy ei ole tuloissa

Rahat eivät tunnu riittävän säästämiseen, vaikka tienaat tarpeeksi.

Kolme ostoksilla olevaa naista katsovat ostoskassejaan innostuneina, mikä havainnollistaa säästämisen psykologiaa ja impulssiostamista.

Tunnet ehkä sen hetken: palkkapäivä oli juuri, mutta tilillä ei ole enää mitään ylimääräistä.

Olet luvannut itsellesi, että tällä kertaa laitat edes vähän sivuun — mutta jokin aina estää sen.

Kyse ei ole heikkoudesta, vaan aivojen tavasta käsitellä tulevaisuutta.

Käyttäytymistieteilijät ovat viime vuosina osoittaneet, että kyvyttömyys säästää ei liity ensisijaisesti tuloihin, tahdonvoimaan tai taloustaitoon.

Syy on paljon syvemmällä: siinä, miten aivot hahmottavat tulevaisuuden sinän.

LUE LISÄÄ: Tutkijat löysivät miksi jotkut ihmiset eivät koskaan liho — syy ei ole geeneissä

Tulevaisuuden sinä on aivoillesi tuntematon

UCLA:n käyttäytymistutkija Hal Hershfield on osoittanut, että ihmisaivoissa on hämmästyttävä vääristymä: kun ajattelet itseäsi kymmenen vuoden päästä, aivosi aktivoituvat lähes samalla tavalla kuin silloin, kun ajattelet vierasta ihmistä.

Tulevaisuuden sinä on aivoillesi kirjaimellisesti tuntematon.

Hershfieldin Journal of Marketing Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka kokivat vahvan yhteyden tulevaisuuden itseensä, säästivät merkittävästi enemmän kuin ne, joille tuleva minä tuntui vieraalta.

Nykyhetken vinouma saa rahat liikkumaan väärään suuntaan

Käyttäytymistaloustieteen keskeisimpiä löydöksiä on niin kutsuttu nykyhetken vinouma eli present bias.

Se tarkoittaa, että aivot yliarvioivat välittömiä palkkioita ja aliarvioivat tulevia.

Käytännössä tämä näkyy siinä, että uudet kengät tuntuvat tärkeämmiltä kuin eläkesäästöt, vaikka rationaalisesti tiedät, kumpi kannattaisi.

Nobelin taloustieteen palkinnon voittanut Richard Thaler osoitti tutkimuksissaan, että ihmiset eivät ajattele rahaa yhtenä kokonaisuutena.

Sen sijaan aivot jaottelevat rahaa ”henkisille tileille”, ja tämä niin kutsuttu ”henkinen kirjanpito” johtaa siihen, että satunnainen tulo — kuten veronpalautus — kulutetaan herkemmin kuin palkkatulo.

Kädessä olevat eurosetelit palavat liekeissä, symboloiden sitä miksi rahat eivät riitä ja säästöjen kartuttaminen tuntuu vaikealta.
Käyttäytymistutkijoiden mukaan ihmiset yliarvioivat nykyhetken palkkiot ja aliarvioivat tulevaisuuden hyödyt, mikä vaikeuttaa säästämistä.

Niukkuus kaventaa ajattelua

Tutkijat Sendhil Mullainathan Harvardin yliopistosta ja Eldar Shafir Princetonin yliopistosta ovat osoittaneet, että taloudellinen niukkuus ei ainoastaan vähennä rahaa — se kaventaa kognitiivista kapasiteettia.

Kun huomio kiinnittyy päivittäiseen selviytymiseen, pitkän aikavälin suunnittelu siirtyy automaattisesti taka-alalle.

Tämä selittää, miksi säästäminen voi tuntua mahdottomalta tilanteessa, jossa rahat juuri ja juuri riittävät arkeen — vaikka objektiivisesti katsottuna pieni summa olisi mahdollista siirtää sivuun.

Miksi pelkkä päätös säästää ei riitä

Yksi Thalerin merkittävimmistä löydöksistä on se, ettei ihmisiä tarvitse opettaa säästämään — heidät täytyy auttaa aloittamaan.

Yhdessä Shlomo Benartzin kanssa kehitetty Save More Tomorrow -ohjelma osoitti, että kun ihmiset sitoutuivat etukäteen säästämään tulevista palkankorotuksista, säästöaste nousi merkittävästi — ilman että kukaan koki luopuvansa mistään.

Kyse on siitä, että päätös tehdään silloin, kun tulevaisuuden minä tuntuu etäiseltä, eikä nykyhetken vinouma pääse vaikuttamaan.

Miten tunnistat itsessäsi tämän piirteen

UCLA:n laajassa tutkimuksessa lähes 6 400 amerikkalaista arvioivat yhteyden tunnettaan tulevaan itseensä asteikolla 0–100.

Tulos oli selvä: mitä korkeampi yhteyden tunne, sitä paremmat säästämistottumukset — riippumatta iästä, tulotasosta tai koulutuksesta.

Tämä tarkoittaa, että kyvyttömyys säästää ei johdu laiskuudesta tai tyhmyydestä.

Se johtuu siitä, ettei tulevaisuuden sinä tunnu sinulta, ja siksi et halua tehdä tälle tuntemattomalle palveluksia.

Yksi harjoitus voi muuttaa kaiken

Hershfield on kehittänyt yksinkertaisen keinon: katso ikäännytettyä kuvaa itsestäsi.

Hänen tutkimuksissaan ihmiset, jotka näkivät oman kasvonsa vanhempana versiona, panostivat eläkesäästöihin yli kaksinkertaisen summan verrattuna kontrolliryhmään.

Nykyään useimmat puhelimet tarjoavat ikäännytyssovelluksia, joten kokeilu on jokaisen ulottuvilla.

Seuraava kerta kun mietit, miksi rahat eivät tunnu riittävän — kysy itseltäsi, tuntuuko kymmenen vuoden päästä elävä sinä todelliselta vai tuntemattomalta.

Vastaus saattaa selittää enemmän kuin mikään budjettisovellus.

LUE LISÄÄ: Yksin viihtyvät ihmiset elävät pidempään — tutkijat hämmästyivät omasta löydöksestään

Suosittelemme