Suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on pudonnut alle viiden miljoonan.
Kyse ei ole yksittäisestä notkahduksesta, vaan kehityssuunnasta.
Tilastojen mukaan maaliskuun lopussa 4 999 717 asukasta puhui äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea, mikä vastaa 88 prosenttia koko väestöstä.
Määrä väheni vuoden ensimmäisten kuukausien aikana 6 772 henkilöllä.
Historiallinen luku
Kotimaisten kielten puhujien määrä pysyi yli viiden miljoonan vuodesta 1992 lähtien, ja saavutti huippunsa vuonna 2013, jolloin puhujia oli yli 5,16 miljoonaa.
Alle viiden miljoonan raja ei ehkä kuulosta dramaattiselta, mutta se on historiallinen.
Vielä muutama vuosikymmen sitten kehitys kulki täysin toiseen suuntaan.
Nyt trendi on kääntynyt, eikä kyse ole hetkellisestä ilmiöstä.
LUE MYÖS: Tästäkö ratkaisu syntyvyyden laskuun Suomessa – Japani alkaa maksamaan deittisovelluksen käytöstä
Syntyvyys ytimessä
Taustalla on yksi selkeä tekijä: suomessa syntyy liian vähän lapsia.
Moni siirtää perheen perustamista myöhemmäksi, ja osa jättää sen kokonaan väliin.
Syyt liittyvät talouteen, elämäntapaan ja epävarmuuteen tulevasta.
Suomi ei katoa, mutta muuttuu
Vaikka kotimaisten kielten puhujien määrä laskee, kokonaisväkiluku ei välttämättä romahda.
Maahanmuutto pitää lukua yllä, mutta samalla väestön rakenne muuttuu.
Erityisesti kaupungeissa tämä näkyy jo nyt: kielet, kulttuurit ja arki monipuolistuvat nopeasti.
Arjen muutos on jo käynnissä
Muutos ei ole abstrakti.
Se näkyy päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.
Yhä useampi kohtaa arjessaan ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi.
Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten kotimaiset kielet säilyttävät jatkossa asemansa.
Huoli, joka jakaa mielipiteitä
Osa näkee kehityksen uhkana, osa mahdollisuutena.
Monimuotoisuus voi vahvistaa taloutta ja tuoda uusia näkökulmia.
Toisaalta huoli kotimaisten kielten asemasta voi olla todellinen.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kehitys ei pysähdy itsestään.
Syntyvyyden tukeminen, maahanmuuttopolitiikka ja kotoutuminen voivat nousta entistä keskeisemmiksi teemoiksi.
Kysymys ei ole vain siitä, kuinka monta ihmistä Suomessa asuu, vaan siitä, millaiseksi maa muuttuu.
Asiasta kertoi ensin Helsinki Times.
LUE MYÖS: Lapsettomilla on yhteinen piirre – psykologit: yllättävä löytö
