Miksi vartalosi nykäisee juuri kun olet vaipumassa uneen? Neurologi kertoo, miten aivot luulevat sinun putoavan

Syy juontaa juurensa kädellisistä esi-isistämme.

Nuori nainen makuulla sängyssä peiton alla silmät auki säpsähtäneenä ja peloissaan.

Olet juuri vaipumassa uneen, kun kehosi nykäisee yhtäkkiä ja havahdut siihen säikähtäneenä.

Joskus mukana on voimakas putoamisen tunne, ikään kuin jalka olisi osunut tyhjään portaaseen.

Kokemus on niin tavallinen, että arviolta 60–70 prosenttia ihmisistä tunnistaa sen, mutta harva tietää, mistä se johtuu.

Ilmiöllä on nimi ja se on normaali

Lääketieteessä ilmiötä kutsutaan hypniseksi nykäisyksi, eli uneen vaipumisen aikaiseksi myoklonukseksi.

Kyse on lyhyestä, tahattomasta lihassupistuksesta, joka kestää 75–250 millisekuntia.

Se ei ole merkki sairaudesta, vaan normaalista neurologisesta tapahtumasta, joka liittyy siirtymävaiheeseen valveesta uneen.

LUE LISÄÄ: Tutkijat: Ihmiset, jotka heräävät aina kello 3–4 yöllä, jakavat yhden piirteen – se ei liity stressiin

Aivot tulkitsevat rentoutumisen putoamiseksi

Nukahtaessa lihakset alkavat rentoutua ja veltostua nopeasti.

Yksi vallitsevista teorioista on, että aivorunko tulkitsee tämän äkillisen lihastonuksen laskun merkiksi putoamisesta.

Seurauksena laukeaa säikähdysrefleksi – sama, joka syntyy, jos joku kiljaisee takanasi – ja se nykäisee koko kehon hereille.

Evoluutioteoria: apinat puissa

Coloradon yliopiston psykologi Frederick Coolidge on esittänyt, että hypninen nykäisy on jäänne ajalta, jolloin kädelliset esi-isät nukkuivat puiden oksilla.

Nukahtavan kädellisen lihasrentoutuminen olisi saattanut johtaa putoamiseen, joten refleksi herätti eläimen juuri ennen kuin ote irtoaisi.

Teoria on kiinnostava, mutta toistaiseksi spekulatiivinen, sillä suoraa evoluutionäyttöä ei ole pystytty varmistamaan.

Mies nukkuu kyljellään sängyssä valkoisissa lakanoissa yöpöydän vieressä.
Kun lihakset alkavat nukahtaessa rentoutua nopeasti, aivorunko voi tulkita tilanteen putoamiseksi ja laukaista suojarefleksin.

Aivorunko siirtyy lepotilaan vaiheittain

Toinen selitys liittyy retikulaariseen aktivaatiojärjestelmään, eli RAS-järjestelmään, joka säätelee vireystilaa aivorungossa.

Nukahtaminen ei tapahdu hetkessä, vaan RAS sammuttaa valvetilan asteittain.

Jos siirtymävaiheessa syntyy häiriö – esimerkiksi yliaktiivinen hermosignaali – lihakset saavat ylimääräisen supistumiskäskyn, joka tuntuu nykäisyltä.

Stressi ja kofeiini pahentavat ilmiötä

Tutkimukset osoittavat, että hypnisiä nykäisyjä esiintyy useammin silloin, kun henkilö on stressaantunut, väsynyt tai on nauttinut myöhään kofeiinia.

Kaikki nämä tekijät nostavat hermoston vireystilaa ja vaikeuttavat RAS-järjestelmän siirtymistä rauhalliseen lepotilaan.

Myös fyysinen rasitus juuri ennen nukkumaanmenoa lisää nykäisyjen todennäköisyyttä.

Nykäisy on merkki siitä, että aivot toimivat oikein

Hypninen nykäisy ei ole häiriö, vaan todiste siitä, että aivorunko valvoo siirtymää valveesta uneen.

Se tarkoittaa, että hermoston turvallisuusjärjestelmä toimii niin kuin sen kuuluukin.

Jos nykäisyjä esiintyy niin usein, että ne häiritsevät nukahtamista, syynä on yleensä liian korkea vireystila – ei neurologinen ongelma.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkijat löysivät, miksi jotkut ihmiset eivät koskaan väsy – syy ei ole unessa

Suosittelemme