Kun puhutaan työelämästä, huomio menee usein palkkoihin, veroihin ja työaikoihin.
Yksi luku kertoo kuitenkin paljon enemmän: paljonko arvoa yksi työntekijä tuottaa tunnissa.
Vertailu OECD-dataan nojaten listaa maat sen perusteella, kuinka paljon bruttokansantuotetta syntyy yhtä tehtyä työtuntia kohden.
Kärjessä eivät olekaan ne, jotka tekevät pisintä päivää
Vertailun kärjessä ovat Sveitsi, Norja ja Irlanti.
Se ei tarkoita, että näissä maissa paiskittaisiin välttämättä eniten töitä, vaan että jokainen työtunti tuottaa poikkeuksellisen paljon taloudellista arvoa.
OECD määrittelee mittarin nimenomaan työn tuottavuudeksi: kyse on BKT:sta per tehty työtunti, ei uurastuksen määrästä.
Suomi on sijalla 14
Sija 14 ei ole Suomelle katastrofi, mutta ei myöskään mairitteleva tulos maalle, joka mielellään näkee itsensä tehokkaana, koulutettuna ja digitaalisena.
Listan perusteella Suomi kuuluu vahvaan ylempään keskikastiin, mutta jää selvästi jälkeen kaikkein tuottavimmista talouksista.
Tämä tekee tuloksesta kiinnostavan juuri siksi, että Suomen vahvuuksien pitäisi teoriassa nostaa maa vielä ylemmäs.
Tämä mittari ymmärretään usein väärin
Tuottavuus per tunti ei kerro sitä, kuka tekee eniten töitä, vaan sitä, millaisessa taloudessa työ tehdään.
Korkea luku voi syntyä esimerkiksi vahvasta teknologiasektorista, pääomavaltaisesta teollisuudesta, tehokkaista prosesseista tai siitä, että maassa on paljon korkean lisäarvon liiketoimintaa.
Siksi mittari kertoo lopulta enemmän talouden rakenteesta kuin yksittäisen työntekijän “ahkeruudesta”.
Miksi jotkut maat karkaavat niin kauas?
Irlannin ja Sveitsin kaltaiset maat näyttävät tilastoissa erittäin vahvoilta, koska niiden talouksissa on paljon korkean arvon yritystoimintaa.
Lista nostaa esiin maat, joissa korkean lisäarvon alat painavat paljon vaakakupissa.
Pohjoismaat eivät ole automaattisesti kärjessä
Pohjoismaat mielletään usein työelämän mallialueeksi, mutta tämä lista muistuttaa, ettei hyvä työelämä yksin riitä.
Norja pärjää erinomaisesti, mutta kaikki Pohjoismaat eivät dominoi rankingia.
Se vihjaa, että hyvinvointivaltio, korkea koulutus ja vakaat instituutiot ovat vahva pohja, mutta eivät yksin ratkaise tuottavuuskisaa.
Mitä Suomen sijoitus oikeasti kertoo?
Sijoitus 14 kertoo ennen kaikkea siitä, että Suomi tekee paljon asioita oikein, mutta ei riittävän paljon niillä aloilla, joilla arvoa syntyy kaikkein eniten.
Jos maa haluaa nousta listalla, pelkkä pidempi työpäivä ei auta.
Ratkaisu löytyy investoinneista, teknologiasta, automaatiosta ja siitä, kuinka paljon työstä saadaan irti tunnissa.
Juuri siksi tämä lista osuu hermoon: se ei kysy, paljonko teet töitä – vaan paljonko tunnistasi lopulta jää käteen.
Lähde: Visual Capitalistin
