Vaikka punatukkaiset ihmiset ovat yleisesti ottaen harvinaisia, heillä on ollut evoluution kannalta etu jo tuhansien vuosien ajan.
Erikoinen yhteys luuston hyvinvointiin
Nature-lehdessä julkaistu laaja geenitutkimus osoittaa, että punatukkaisuuteen ja vaaleaan ihoon liittyvät geenit ovat yleistyneet Euroopassa viimeisen 10 000 vuoden aikana.
Yksi todennäköinen selitys liittyy D-vitamiinin tuotantoon, sillä vaalea iho syntetisoi sitä tehokkaammin vähäisessä auringonvalossa.
Tämä on voinut parantaa selviytymismahdollisuuksia erityisesti pohjoisessa, sillä D-vitamiini on keskeinen muun muassa luuston ja immuunijärjestelmän toiminnalle.
Tutkijoiden mukaan ei kuitenkaan ole varmaa, onko juuri punainen hiusväri ollut suoran luonnonvalinnan kohteena vai onko se kulkenut mukana muiden hyödyllisten ominaisuuksien sivutuotteena.
Evoluutio jatkuu yhä
Tutkimuksessa analysoitiin lähes 16 000 muinaisen ihmisen DNA:ta sekä tuhansia nykyihmisiä. Tulokset viittaavat siihen, että luonnonvalinta on vaikuttanut satoihin geenimuutoksiin suhteellisen lyhyessä ajassa.
Havainnot haastavat käsityksen, jonka mukaan ihmisen evoluutio olisi hidastunut merkittävästi maatalouden yleistymisen jälkeen noin 10 000 vuotta sitten.
Uusi aineisto viittaa päinvastaiseen, eli evoluutio näyttää jatkuneen aktiivisena myös tämän jälkeen.
Kaikki muutokset eivät ole yksiselitteisiä
Kaikki yleistyneet geenimuutokset eivät ole suoraviivaisesti hyödyllisiä. Esimerkiksi keliakiaan altistava geenimuunnos on lisääntynyt väestössä, vaikka siihen liittyy terveysriskejä.
Samoin eräät immuunijärjestelmään liittyvät geenit ovat vaihdelleet yleisyydessään eri aikakausina.
Tutkijoiden mukaan tällaiset muutokset ovat voineet tarjota etuja tietyissä ympäristöissä, kuten paremman suojan infektioita vastaan, vaikka niihin liittyy haittapuolia nykyoloissa.
Tutkimus viittaa myös siihen, että niin sanotut “säästäväiset geenit”, jotka auttavat varastoimaan energiaa niukkuuden aikana, ovat vähentyneet ravinnon saatavuuden parantuessa. Evoluutio ei siis pyri täydellisyyteen, vaan sopeutuu jatkuvasti muuttuviin elinolosuhteisiin.
