Illalla suihkussa huomaat pohkeessa punoittavan läiskän, jonka keskellä on pieni tumma piste.
Ensimmäinen ajatus on borrelioosi.
Läiskä on kuitenkin todennäköisimmin jotain muuta.
Lähes jokaiselle puremalle tulee ärsytysreaktio, jolla ei ole tekemistä tartunnan kanssa.
Punoitus on useimmiten pelkkä ärsytys
Duodecimin Terveyskirjaston mukaan puremakohtaan tulee lähes kaikille kahden tai kolmen senttimetrin läpimittainen punoitus.
Se on ihon reaktio pistoon, ei merkki bakteerista.
Borrelioosin tyypillinen iho-oire käyttäytyy toisin, sillä se laajenee päivien kuluessa ja on selvästi suurempi.
Pelkkä punoitus purema-alueella ei vielä kerro tartunnasta.
LUE LISÄÄ: Lääkärit hämmästyivät: Suomalainen mökkikulttuuri tekee keholle jotain aivan poikkeuksellista
Riski arvioidaan kymmenkertaiseksi
THL kysyi väestöltä arviota, kuinka suuri osuus punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusvirusta riskialueilla.
Vastausten keskiarvo oli noin kymmenkertainen todelliseen nähden.
Todellisuudessa virusta kantaa yhdestä kahteen prosenttiin punkeista.
THL:n tutkija Henna Mäkelä on arvioinut, että myös media sortuu toisinaan lietsomaan punkkipelkoa.
Rokote suojaa vain toiselta taudilta
Samassa kyselyssä paljastui väärinkäsitys, jolla on käytännön seurauksia.
Lähes puolet vastaajista oletti punkkien varalta annettavan TBE-rokotteen suojaavan myös borrelioosilta.
Kolmannes uskoi rokotteen estävän punkin tarttumisen ihoon.
Kumpikaan ei pidä paikkaansa, sillä rokote suojaa ainoastaan puutiaisaivotulehdukselta.
Yleisempi tauti on se, johon rokotetta ei ole
Puutiaisaivotulehdusta todetaan Suomessa vuosittain noin 70–148 tapausta, ja määrät ovat olleet kasvussa.
Borrelioositapauksia arvioidaan olevan 6 000–9 000.
Borrelioosia vastaan ei voi rokottautua, mutta sitä hoidetaan antibiooteilla.
Noin joka viides punkki kantaa borreliabakteeria, kun TBE-virusta kantaa yksi tai kaksi sadasta.
Paikka ratkaisee enemmän kuin kuukausi
Riski ei jakaudu tasaisesti maan sisällä.
Punkin kohtaamisen todennäköisyys on suurin rannikkoalueilla ja itäisessä Suomessa.
Neljäsosa kaikista borreliatartunnoista on saatu Ahvenanmaan saaristossa.
Punkit ovat liikkeellä aina, kun päivälämpötila nousee yli viiden asteen, joten kausi jatkuu pitkälle syksyyn.
Mikä oikeasti pienentää riskiä
Toimivin keino on mekaaninen eikä lääketieteellinen.
Peittävä ja vaalea vaatetus estää punkin pääsyn iholle ja tekee siitä helpommin havaittavan.
Päivittäinen ihon tarkastus ja kiinnittyneen punkin nopea poistaminen pienentävät borrelioositartunnan riskiä.
Suomalaisten arvioidaan saavan yli miljoona punkin puremaa vuodessa, ja tartunnan on elämänsä aikana saanut noin kaksi prosenttia väestöstä.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Karhu ei tule mökkipihaan sattumalta – tämä kesäinen haju houkuttelee sitä erityisesti
OTSIKKOVAIHTOEHDOT:
1. Punkin puremaan tulee lähes jokaiselle punoitus – se ei ole merkki borrelioosista
2. Lähes puolet luulee punkkirokotteen suojaavan borrelioosilta – näin se todella toimii
3. THL:n kyselyssä punkkitaudin riski arvioitiin kymmenkertaiseksi – todellinen luku on toinen
AVAINFRAASI: punkin purema punoitus
AVAINSANAT: punkki, puutiainen, borrelioosi, TBE, puutiaisaivotulehdus, punkkirokote, THL, Henna Mäkelä, punkkisyyni,
SEO-OTSIKKO: Punkin purema ja punoitus: milloin kyse on borrelioosista
METAKUVAUS: Lähes jokaiselle punkin puremalle tulee ärsytyspunoitus. THL:n kyselyn mukaan suomalaiset yliarvioivat punkkitaudin riskin kymmenkertaisesti.
CANVA-KUVITUSHAKU: Tall grass and low shrubs at the edge of a Finnish forest path in late summer light
KATEGORIA: viihde (todellinen aihe terveys; kategoriaa ei ole vielä luotu)
