Kun toimitukseen saapui tiedote (wanhan ajan malliin paperilla, totta kai) Martti Ahtisaaren, Jaakko Iloniemen ja Tapani Ruokasen kirjasta Miten tästä eteenpäin? (Docendo), oli se helppo sivuuttaa kaupunkilehden kiireiseen rytmiin sopimattomana. Promokuvassa pönöttävät harmaat eminenssit: ex-pressa, ministeri ja journalisti-teologi horisemassa keskenään asioista maan ja taivaan väliltä ei osu välttämättä tähän kohderyhmään.
Ehkä olimmekin väärässä, sillä Länsiväylä tarttui aiheeseen ja sai poimittua kiinnostavan kulman Ahtisaaren kirjaan. Ahtisaari jakaa kaverustensa kanssa näkemyksiään muun muassa Natosta, Venäjästä, Brexitistä, ay-liikkeestä, pakolaistilanteesta ja hyvinvointivaltiosta. Homma muuttuu kiinnostavaksi keskustelun kääntyessä yksilönvapauteen, kun Ahtisaari ilmoittaa pitävänsä mietojen huumeiden laillistamista “tolkun ajatuksena” ja että keskustelu aiheesta on tervetullutta.
Vaikkei kannabis olekaan pääosassa kirjan keskusteluissa, ilmapiiri ja näkemykset ovat selvästi avautumassa, kun presidenttitason päättäjä uskaltaa puhua aiheesta avoimesti. Toisaalta Ahtisaaren etuna on päivän politiikan ulkopuolinen vanhemman valtiomiehen asema. Kokemuksen syvällä rintaäänellä uskaltaa, ja pitää sanoa aiheista, joista muut ei uskalla.
Huckleberry Finnin hampunpolttelusta puhuvat herrat suhtautuvat kaikki varovaisen myönteisesti mietojen huumeiden laillisuuteen. Eniten niiden vapautuksen kannalla on ministeri Iloniemi.
“Minä pidän (mietojen huumeiden vapauttamista täysin järkevänä. Itse asiassa lääkärit sanovat, että kohtuullinen marihuanan käyttö on vaarattomampaa kuin viina.”
Länsiväylä-lehti kysyi keskiviikkona juttunsa yhteydessä Onko Ahtisaari oikeassa, pitääkö kannabis vapauttaa? Yleisö lämpeni idealle, sillä torstai-aamuun mennessä reilusta viidestätuhannesta vastaajasta yli 4 700 oli kannabiksen laillistamisen kannalla. 92 prosentin kannatus kertoo sekin vahvasta asennemuutoksesta, vaikka mukana olisi asiaan vihkiytyneiden masinointia.