Erityisen lahjakas

1–2 prosenttia ihmisistä on erityislahjakkaita. Heillä ei aina mene hyvin.

Kaikista erityislahjakkaista ei tule Mozarteja. Osa syrjäytyy, koska muut eivät ymmärrä neroja.
Kaikista erityislahjakkaista ei tule Mozarteja. Osa syrjäytyy, koska muut eivät ymmärrä neroja.

Lahjakkuus ja äly ovat avain menestykseen. Huippulahjakkuus ja erityisen korkea älykkyysosamäärä puolestaan tuovat jopa enemmän ongelmia kuin hyötyä, sanovat lahjakkuustutkijat ympäri maailmaa.

Lahjakkuustutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen psykologi Lewis Terman testasi 1900-luvun alkupuoliskolla 4–18-vuotiaita lapsia ja seurasi heidän pärjäämistään elämässä. Huippuälykkäiksi rankatut aiheuttivat pettymyksen. Yksikään ei saavuttanut mitään merkittävää.

Erityislahjakkaat ovat usein alisuoriutujia. Maailman kuuluisin esimerkki lienee Albert Einstein, joka oli opettajiensa mielestä vähälahjainen ja laiska. Todellisuudessa hän kuitenkin kuului siihen 1-2 prosenttiin väestöstä, joka on erityislahjakkaita. Lahjakkuuden alueita ovat esimerkiksi äly, luovuus ja sensomotorinen kyvykkyys eli liikkuminen.

Suomen Mensan mukaan hyvä äly korreloi opinnoissa, työssä ja muussa elämässä menestymisen kanssa. Huippuälykkäät saattavat sen sijaan syrjäytyä. Työssä, opiskelussa ja kaveripiirissä ei ole hyötyä hyvin korkeasta älykkyydestä. Päinvastoin, superpää ei viihdy monotonisen puurtamisen parissa eikä älykkäille tyypillinen voimakas kyseenalaistaminen tuo suosiota. Ruotsissa on tutkittu erityislahjakkaiden huomioimista kouluissa. Älykkäitä ei tueta. Jo ÄO 120 aiheuttaa ongelmia nuorelle.

Lahjakkailla menee paremmin kuin erityislahjakkailla. Professori Roland Perssonin korkeakouluopiskelijoita arvioivassa tutkimuksessa tunnistettiin lahjakkaiksi yhdeksän prosenttia nuorista aikuisista.

Menestyjän ominaisuuksia ovat kiinnostus, ahkeruus, valppaus, vastauksen osaaminen, ideoiden ymmärtäminen, sosiaalisuus ja tyytyväisyys: ominaisuuksia, jotka muut arvioivat positiivisiksi. Erityislahjakas puolestaan esittää hankalia kysymyksiä, hulluja ideoita ja vahvoja mielipiteitä. Häntä eivät kiinnosta valmiit vastaukset tai säännöt vaan monimutkaisten ajatusrakennelmien kehittäminen.

Sveitsiläistutkimuksen mukaan 60 prosenttia lahjakkaista menestyy, mutta älyllisesti kaikkein lahjakkaimmat joutuvat muita useammin ongelmiin ja kärsivät jopa pahoista oppimisvaikeuksista. Peruskoulu sujuu kohtalaisesti, mutta ongelmat alkavat lukiossa.

Kykyjen ja näytön välillä on kuilu. Huomiotta jääneet piilottavat taitonsa tai häiriköivät. Oppimisessa välttämätön motivaatio voi olla olematon tai jopa negatiivinen. Itsepäinen ja itsetietoinen ei-konformisti on haastava oppilas tai alainen, jonka erilaisuus voi panna ympäristön koville.

Suomessa on rakennettu hienoja urapolkuja musikaalisesti lahjakkaille ja liikunnallisesti taitaville. Monilla muilla lahjakkuuden alueilla tulevat nerot saavat selvitä itsekseen.

Peruskoulun erityisopetuksen määrärahoja voisi käyttää myös lahjakkaiden hyväksi. Nyt koulu keskittyy normaalijakauman vasemmalla puolella oleviin.

Usein herkkä superlahjakas tarvitsee huomiota ja tukea yhtä paljon kuin heikko. Hän kärsii tylsyydestä, passiivisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta, koska ei saa kapasiteettiaan vastaavia virikkeitä ja rohkaisua.

Miltä tuntuu olla erityislahjakas?

Rainer aiheutti hämminkiä jo alle kouluikäisenä. Hän oli kiinnostunut visuaalisista asioista ja teki kehollisia performansseja – alasti. Omat vanhemmat olivat hyväksyviä. Ongelmat alkoivat koulussa.

"Tajusin, että mulla on erilainen tapa tehdä asioita kuin muilla. Samat asiat eivät kiinnostaneet. Tein koulussa omia esityksiä, joita ei ymmärretty. Opettaja soitti äidille, että tätä ei kestä enää, voisiko tämän laittaa taidekouluun? Sinne pääseminen oli hirveä helpotus. Kohtasin taiteilijoita ja sain mahdollisuuksia."

Rainerin mukaan monet lahjakkaat sortuvat alkumetreillä. Periksiantamattomat ja ahkerat menestyvät.

"Jos sua pidetään lahjakkaana lapsena, susta ei ikinä tule mitään. Jatkuva itsensä haastaminen on välttämätöntä. En tiedä, millä alalla ei pääsisi eteenpäin ilman lahjakkuutta. Kaikki on jokaiselle mahdollista, kyse on vain tahdosta", Rainer sanoo.

"Olen kiinnostunut kaikista asioista, joissa saan leikkiä jumalaa. Luon maailman täysin tyhjästä, niistä elementeistä, joista olen kiinnostunut. Elämän monimuotoisuus on vaikea asia. Minä taas elän siitä."

Yläasteella Raineria pahoinpideltiin erilaisuuden takia.

"Ylemmän luokan pojat pesivät mulla lattiat kaikkien nähden. En muista, että kukaan opettaja olisi koskaan puolustanut. Kiusaaminen levisi myös opettajakuntaan. Vetäydyin omiin oloihini. Lapset ovat hirveitä. Ne kiduttavat toisiaan ja eläimiä. Aikuiset oppivat peittämään sen, ja pahuus tulee kieroutuneemmin esille. En ole katkera vastoinkäymisistä, ne ovat kouluttaneet mua. En ole antanut periksi. Olen paennut ja suojannut herkkyyteni. Mä olen niin kiitollinen, että se kaikki tapahtui."

Rainerin nimi on muutettu.


Lähteet: Camilla Wallström: Se mig som jag är. Omsärbegåvade barn i skolan. Argument 2010. Airi Hirvosen väitös, Oulun yliopisto 2003.

7 kommenttia

TuroMat

27.2.2012 10:23

Ongelmako ei ole siis ainoastaa suomalaisten? Itse olen kokenut että luovuuttani ja innostustani on murjottu tarkoin koska muuten en olisi kunnon kansalainen ja työntekijä. Työhistoriani osoittaa että on vaikea kiinnittyä yhteen monotoniseen työhön, 24-vuotiaana olen ollut työelämässä yli 8 vuotta ja se pitää sisällään 15 eri työpaikkaa. Syrjintä ja halveksuvat katseet työhaastatteluissakin kertovat omaa karua totuuttaan. Kukaan ei tunnu ymmärtävän että olen todella näppärä ja kekselijäs kun tilanne vaatii. Enkä ole koskaan väittänyt olevani älykäs, vain ulkopuoliset ovat sanoneet näin minulle. Kehoitettu menemään jopa mensan testeihin.

Mutta miksi luovuutta "parannetaan" kuin ruttoa?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

tasanen

18.6.2012 01:08

kaikki ryhmästä poikkeaminen koetaan uhaksi.

tasapäistäminen puolestaan takaa tehokkaasti sen, että suomalaisia nobel-voittajia ei tule tieteellisiltä aloilta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

tasanen

18.6.2012 01:08

kaikki ryhmästä poikkeaminen koetaan uhaksi.

tasapäistäminen puolestaan takaa tehokkaasti sen, että suomalaisia nobel-voittajia ei tule tieteellisiltä aloilta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

adami999

1.7.2012 22:20

No lisää monikulttuurisuutta vain niin eiköhän se siitä. Kyllä kai se siitä tulee muuttumaan kun jos kaupungistuminen etenee ja eri kulttuurit saavat elää yhteistyötä tehden.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

monikulttuurisuus_ei_auta

10.11.2012 17:43

Jokainen voi itse tutkailla netistä mitä se monikulttuurisuus todellisuudessa aiheuttaa sillä ei ainakaan kansalaisten älykkyyttä nosteta esim david duke kertoo erittäin osuvasti näistä monikulttuurisuuden haitoista.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

ikki3520

14.11.2012 15:53

Yliälykkyyden haitat koska rako on yli 20 pistettä. Silloin kommunikaatio on vaikeaa. 30 pistettä ja kommunikaatio on lähes mahdotonta. Molemminpuolisesti. Älykäs ei ymmärrä tyhmempää sen enemmän kuin tyhmä ymmärtää älykästä.

Monikulttuurisuus on valtava ongelma koska se alentaa kansan yleistä älykkyyttä, jättäen polot nerot edelleen yliälykkäinä. Eli se rako saattaa kasvaa yli 60 pisteeseen viksun ja mamukansalaisen välille. Silloin ei vaihdeta juurikaan sen kummempia ajatuksia kuin että on paskahätä, tai nälkä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Pete_1981

14.11.2012 20:49

"Älykkäitä ei tueta. Jo ÄO 120 aiheuttaa ongelmia nuorelle."

Niin aiheuttaa. Minua kiusattiin koko peruskouluaika, koska revin kokeista kymppejä ja olin omissa ajatuksissani (haaveilu, piirtäminen) kaikkien oppituntien aikana. Opiskelu ei tarjonnut mitään haastetta eikä iloa minulle.

Kun täytin 18 vuotta, menin Mensan järjestämään viralliseen älykkyystestiin. Psykologi kävi vastaukset läpi ja palautti testitulokset minulle kotiin. Älykkyysosamäärä 142.

En yhtään ihmettele, että koulussa oli aina tylsää ja luokkatovereiden käyttäytyminen ja ajatuksenjuoksu vaikuttivat naurettavan lapsellisilta. Lukiossa löysin virheitä matematiikanopettajan laatimista esimerkkilaskuista. Opettaja tarkisti kaavat, laski tuloksen taskulaskimella (minä olin laskenut päässä), meni hiljaiseksi ja totesi "Kappas vaan. Hyvä kun huomasit."

Kun oma älykkyysosamäärä on 40 pistettä korkeampi kuin tavallisella normikoululaisella, niin ainoa oikea opetusmuoto olisi yksityisopetus. Minä hallitsin lukion oppimäärän jo 12-vuotiaana mutta en saanut lupaa jättää yläastetta väliin. Lukiossa lintsasin puolet tunneista ja kirjoitin laudaturit. Pari stipendiä lähti myös mukaan: vieraat kielet ja matematiikka.

Suomalaiset opettajat eivät kykene ottamaan huomioon lahjakkaita oppilaita. Opettajan työajasta menee suurin osa häiriköiden kurissapitämiseen ja siihen, että yritetään estää luokan huonoimpia oppilaita jäämästä jälkeen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi