Drop-outit

Koulu keskeytyi, ura ei.

Facebook, Microsoft, Apple. Niiden perustajat kävivät huippuyliopistoja, mutta eivät koskaan valmistuneet. Suomessa laulu soi silti yhä: valmistukaa, valmistukaa. Ja mieluummin nopeasti. Aikaa ja takamuslihasta poltetaan Domman penkeillä. Mietitään vähän aikaa Planckin vakiota tai intertekstuaalisuutta.

Mutta onko se fiksua maailmassa, joka näyttää olevan korkeakoulupudokkaiden? Voiko yrittämistä opiskella? Tai liikeideaa mallintaa? Ja onko ainoa asia, jossa suomalaiset todella menestyvät, koulun käyminen? Tapasimme kolme nuorta suomalaista pärjännyttä drop-outia.

Aito sinivalkoinen Mark Zuckerberg.

Olen löytämäisilläni kotoisen menestyneen drop-outin kotimaisesta tunnetusta ja presidentinkin palkitsemasta tietotekniikkayrityksestä. Kahden kuukauden etsinnän jälkeen. Mutta. Yrityksen johtaja huutaakin digitaaliseen korvaani:

"Ei löydy drop-outeja täältä. Väitöskirjani on kohta valmis ja tässä surkeassa yhteiskunnassa koulutus on about ainoa asia, joka auttaa menestymään!!!"

Triplahuutomerkit osoittavat, että sinivalkoista koulutususkoa ei siirrä menestymisen vuorikaan. Me olemme tunnollisesti tutkinnon loppuun suorittavien opiskelijarobottien mallimaa. Suomalaisilla on koulutuskiima, mikä tarkoittaa, että perse pysyy pulpetissa, vaikka sadevesi muuttuisi lonkeroksi.

1960-luvulla Timothy Leary kehoitti meitä heittäytymään sivuun. Turn on, tune in, drop out. Se tarkoitti, että me voisimme lopulta todella tajuta, mistä tässä maailmassa on kyse olemalla leikkimättä mikä sinusta isona tulee -leikkejä. Tietysti LSD:n avulla.

Sen jälkeen myös katu-uskottavuutta tavoitteleva bisnes- ja tiedeyhteisö on ominut ajatuksen vasemmiston vastakulttuurista. Sen mukaan koulutusinstituution sisällä ei ole mahdollista olla messissä. Mark Zuckerberg, itsekin Harvardin drop-out, rekrytoi Facebookin laajentumisvaiheessa vain ei-valmistuneita.

Suomessa korostuu oppiarvoihin katsominen, joka estää meitä ymmärtämästä, mistä todellisessa menestymisessä on kysymys. Tällä selittyy myös suomalaisten jatkuva menestyminen PISA-tutkimuksissa.

"Suomalaisilla pysyy kynä kädessä", alleviivaa kasvatustieteen professori Risto Rinne asian.

Ainoa asia, jossa me todella menestymme kansainvälisessä vertailussa, on opiskelujen loppuun saattaminen. 

Tänä vuonna julkistettu Rinteen Turun yliopistolle toimittama tutkimus paljastaa että Suomessa dropaatan Euroopan vähiten. Tähän osittain vaikuttaa myös se, että Suomessa on pääsykokeet. Monissa eurooppalaisissa yliopistoissa opiskelija-ainesta karsitaan vuosien varrella. Opiskelu, mitä pidemmälle ja korkeammalle, sitä parempi, on sinivalkoisen kansalaisen malli, väittää Rinne. Opiskelijamäärä yliopistoissamme on noin 170 000. Näistä droppaa vuosittain noin 7 500. Vaikka korkeakoulujen käytäviä tepastelevien naisten määrä on noin 10 000 henkilöä miehiä enemmän, silti miehet peittoavat naiset lopettamistiheydessä. Keskiverto drop-out on mies, alemmasta sosiaaliluokasta ja kaupunkilainen. Maalta tulleet ylempien luokkien tytöt käyvät koulunsa kiltisti loppuun.

"Ne, joilla on kulttuuripääomaa, uskaltavat heittäytyä", väittää taas keskeyttämisilmiötä tutkinut sosiologi Juha-Pekka Liljander. Liljanderin mukaan putoaminen voi tapahtua koulutusuralla milloin vain, peruskoulusta tohtorikouluun. Kulttuurisella pääomalla hän tarkoittaa vanhempien korkeata koulutusta, punavuorelaisuutta. Isä juo Pellegrinoa vissyn sijaan. Menestynyt drop-out tietää, miltä raitiovaunun 3T:n katto näyttää. 

Yhtäläistä niille, jotka menestyvät putoamisesta huolimatta, on asenne: koulutus ei koskaan ollutkaan kuviteltu tie pääuutislähetykseen. Melkein-maisterius ei tarkoita sen enempää kuin viittä vaille tohtoriuskaan.

Mr. Kyllä se siitä

  • Opintorekisteriote: Ville
  • Opiskeli: tietojenkäsittelytiedettä Helsingin yliopistolla 1994
  • Opintoviikkoja: 60

Bulevardilla, numero 1:ssä törmään sinivalkoiseen hi-tech-drop-outiin. Ville Miettinen, 34, on toimitusjohtaja. Hän on miljonääri myytyään vuonna 2006 Hybrid Graphics nimisen firman Piilaaksoon 35 miljoonalla. Toimiston eteisessä kehoitetaan riisumaan tennarit

"Lattia on juuri siivottu", ilmoittaa rennon oloinen, teetä tarjoileva CEO.

Ville sanoo, ettei ole koskaan ollut erityisen kilpailuhaluinen. Mutta kotoa saatu esimerkki on imeytynyt. Veli on romaanikirjailija. Hän päätti kirjoittaa romaanin 53 päivässä, "koska Sarasvuokin brassaili tehneensä niin". Perhe asui Zuckerbergin kotikaupungissa Palo Altossa 1970-luvulla. Suomeen palatessa isäukko perusti Heureka-tiedekeskuksen Vantaalle. Teoreettisen fysiikan professori uhkui self made manin yrittäjän intoa. Se into hieroutui poikaankin.

"Luin pääaineena tietojenkäsittelytiedettä, sivuaineina matematiikkaa ja teoreettista filosofiaa. Luin suht ahkerasti syksyn 1994, mutta Hybridin käynnistyttyä vähenivät käynnit laitoksella." 

Ville on sekä drop-out ja hyvä oppilas. Hän päätyi yliopistolle tietojenkäsittelytieteen laitokselle lukion papereilla sekä saamallaan matematiikkastipendillä. 

Hän muistuttaa saaneensa koko koulunsa parhaan YO-matikkatuloksen.

Kysymys siis kuuluu, voiko koulutuksella vaikuttaa menestymiseen, jos Villen tapauksessa älliä on tarpeeksi? 
Koulun tehtävä oli tarjota Villelle hyviä verkostoja. Hän muutti samaan kämppään opiskelijakavereittensa kanssa Kruununhakaan vuonna 1994 perustakseen nettiyhteisön, josta kuoriutuivat myöhemmin Satama Interactive sekä juuri Elisan 15 miljoonalla ostama Appelsiini Finland. Jälkimmäisen yksi omistaja Janne Kjellmann on myös drop-out. Aivan naapurissa sijaitsee myös Rovio Oy.
Rovion Angry Birds valittiin Time-lehdessä vuosikymmenen tärkeimmäksi peliksi. 

Hienoa. Ikävää: Suomessa vallitsee ei-se-siitä-ilmapiiri joka ei kannusta yrittäjyyteen. Jätkät te tuutte mokaamaan ei tästä tule mitään järkevää -asenne.

"Rovion jätkät on grindannut 52 peliä seitsemän vuoden aikana. Sitten, kun niiden 53. peli nousee suuren yleisön tietoisuuteen, itse asiassa kuukausia sen jälkeen, kun se on ollut täysin mainstreamia Jenkeissä. Varmaan tutut ovat kysyneet vielä ihan vähän aikaa sitten, että kuules Mikapetteri, koskas rupeat tekemään jotain järkevää. Suomessa ei osata seurata eikä ymmärretä, miten start up -maailma toimii. Suuri yleisö tietää, vasta kun joku firma myydään pörssiin: Jaha, Suomi-poika on menestynyt."

Drop-out-moguli auringossa

  • Opiskelijarekisteriote: Teemu
  • Opiskeli: National Film and Television Schoolissa Beaconsfieldissä Englannissa televisiotuotantoa 2002-2003.
  • Opintoviikkoja: 20.

"Mä en ole nähnyt mun faijaa viiteentoista vuoteen. Viimeksi, kun kuulin, se ajoi bussia", 1977 syntynyt CEO Teemu Airamo muistelee lapsuuttaan Keravalla.

Ceeveen mukaan Airamo on Masters of Arts Film and Television. Mutta hän on drop-out.

"Matkustin 15-vuotiaana Tukholmaan vain kuunnellakseni NRJ:tä. Kun mä olin 16, vierailin eri tv-asemilla ottaakseni niiltä ajolistoja ja purkaakseni ohjelmointiogiikkaa. Ei koulusta ollut apua siihen. Kun päädyin äitiyslomasijaiseksi vuonna 2000 MTV:lle, tuli ideologinen ristiriita", kertoo Airamo puhelimessa sängyllään Kaliforniassa. Hän asuu Renny Harlinin naapurissa Marina del Reyssä. Taloyhtiön yhteydessä on gym, steamroom, elokuvateatteri, uima-allas, dry cleaner ja tenniskenttä. MMI Broadcastingin toimitusjohtajalla on kolmetoista alaista. Konttorit on Los Angelesissa ja New Yorkissa. Kädessä on Audemars Piquet.

"Halusin välttää pään hakkaamista seinään ja olla palaamatta Suomeen, ennen kuin se olisi kehittynyt markkina-alueena", Airamo kertoo noustessaan auringossa kiiltävään taksiin. Edessä on lähtö liikeneuvotteluun San Franciscoon.

Opiskeluintoa kesti vuoden. Työskennellessään opiskelujen lomassa Airamo tienasi kuussa 1200 puntaa, josta puolet meni vuokraan. Kituutus ja homeiset kokolattiamatot jäivät taakse, kun Lontoon ensimmäinen kaupallinen radioasema Capital FM 95,8 tarjosi Airamolle tuplapalkan ja työtä Associate Music Directorina.

Siitä lähtien elämä media-alalla on ollut ylämäkeä. Kaksi vuotta sitten seurasi siirtyminen Lontoosta Amerikkaan.

Airamo brassailee protokollan puutteella. Hän on myös sitä mieltä, ettei koulutus ole auttanut häntä uralla. Mediakoulutus on nimittäin yksi vaikeimmista hyödynnettävistä. Hän väittää, ettei Suomessa kaiken maailman tietoyhteiskuntahorinoista huolimatta ole kunnon koulutusta media-alalle. Airamon firma on uranuurtaja interaktiivisen radion kehittämisessä. Tästä kasvavasta älypuhelimien cool-factorin mukana tuomasta alasta ei kuulemma kumiteräsaapasten kotimaassa juur tiedetä.

"Suomessa valitettavasti lähes kaikki perusasiat mättää telkka-ja radiopuolella", sanoo Airamo hytkynnän säestyksellä taksin takapenkillä.

"Ensimmäinen minuutti suomalaisen uutislähetyksen alusta paljastaa kymmenen perusvirhettä. Yhdysvalloissa ja Briteissä tv on jatkuvaa ohljelmavirtaa. Suomalainen telkka on aika töks töks."

Silti Airamolla ei ole mitään koulutusta vastaan.

"Spesiaalikoulutus on tavallaan justified", Airamo sanoo.

"Tällä hetkellä on vaikea löytää sovelluskehittäjiä. Kuitenkin tärkein pointti alati muuttuvassa maailmassa on pysyä trendeissä mukana ja oppia oppimaan. Se on se juttu."

Airamon pitää tänään skarpata.

"Kaksi herrasmiestä, jotka haluaa ostaa osakkuuden yrityksestä...ootas, sä et voi kirjoittaa niiden nimiä lehteen, sanotaan, että erittäin tunnettu amerikkalainen mediapersoona on tulossa mukaan."

“Maisterin paperilla ei saa katsojia palleihin”

  • Opintorekisteriote: Jarkko
  • Opiskeli: Tampereen yliopistolla tiedotusoppia 1991-1994
  • Opintoviikkoja: 100
  • Opiskeli: Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksella 1994-1997.
  • Opintoviikkoja: 80

"Elokuva on uhkapeliä", elokuvatuottaja ja tupla-drop-out Jarkko Hentula sanoo arvoituksellisesti ja takoo nyrkillä pöydän kantta. Hentula muistuttaa, että voi suhtautua asioihin erittäin intohimoisesti. Vastaan, että intohimoinen suhtautuminen asioihin on vähän kulunutta bisnesjargonia. Hentula rummuttaa reisiään, lyö nyrkillä pöytään tehostaakseen sanojaan. 
Hentula katsoo 700 elokuvaa vuodessa. Silloin kun on aikaa. Nyt ei ole ja lukumäärä on 200. Eikä maisterin papereita ole vieläkään taskussa, vaikka Taikin professori hoputtaa.

Niillä ei saa katsojia saleihin.

"Mua vähän hävettää. Mulle valmistuminen on vähän niinkuin uudenvuoden lupaus, joka ei toteudu: että tänä vuonna mä pistä vatsalihakset kuntoon."

Hentula tienaa 60 tonnia vuodessa.

"Kun puhutaan palkoista, niin tarkentaisin, että elokuvatuottajien vuositulot vaihtelevat mainitulla välillä tv-tuottajien tai myös paljon televisiota tekevien tuottajien Peteliuksen, Akimoffin, Selinin, Haikkan tulot ovat pääasiassa 100 000 paremmalla puolella. Tämä vahvistaa sitä mainitsemaani ajatusta, että elokuvia ei tässä maassa tehdä rahan vuoksi, vaan ihan muista syistä."

Myöhemmin Hentula pääsi tuotantopäälliköksi MRP Matila Röhr Productionsille. Vuonna 2004 hän perusti oman firmansa, Juonifilmin, jonka pääkonttorissa Tavastian yläkerrassa miesten vessaa koristaa Alfred Hitchcockin kuva. Se ei välttämättä tarkoita mitään.

"Jäin kaipaamaan yliopistossa amerikkalaista meininkiä. Niin kuin Good Will Huntingissa tai Kuolleiden runoilijoiden seurassa. Yliopistossa ei ollut paljon hyviä tyyppejä, toisin kuin luulin. Tenteissä en ymmärtänyt, miksi minun pitäisi todistaa jollekin urpolle, että mä tiedän tämän. Mä en ole ajatellut menestymistä päämääränä. Mä olen aina halunnut tehdä asioita, joista tykkään."

Drop-outit ulkomaat

  • Bill Gates
    Droppasi Harvardista ja perusti Microsoft-nimisen yrityksen 1975. Joidenkin lehtien mukaan maailman toiseksi rikkain mies
  • Ralph Lauren
    Opiskeli kauppiksessa pari vuotta, kunnes huomasi vuonna 1967, että Polo-kravattien kauppa kävi kuin siimaa.
  • Larry Ellison
    Oracle-softafirman perustaja. Firma perustettiin vuonna 1977, kun Larry lopetti Chigagon yliopistossa.
  • Michael Dell
    Texasin yliopisto ei maistunut sen jälkeen, kun Dell Inc. perustettiin. Vuonna 1992 Dell oli nuorin Forbes 500 -listattu yrittäjä.
  • Steve Jobs
    Luki kirjallisuutta vain yhden lukukauden. Aloitti kaverinsa kanssa firman nimeltä Apple vuonna 1976.

Drop-outit Suomi

  • Jari Sarasvuo
    Trainer's Housen perustaja ja konsultti, jolla kauppakorkeakoulu kesken.
  • Jaakko Iisalo
    32-vuotias Rovion pienosakas ja Angry Birds -pelin suunnittelija. Tietojenkäsittelytieteen opinnot kesken.
  • Eva Biaudet
    Opiskeli oikeustiedettä Helsingin Yliopistossa. Vaikka ylempi korkeakoulutkinto puuttuu hänet nimitettiin vähemmistövaltuutetuksi.
  • Anni Sinnemäki
    Kandin paperit hankkinut työministerimme. Työelämä vei. Olisiko vienyt maisteria?

Oikolukija

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Eero Kasanen esiluki jutun.

“Juttu on hyvä ja ajatuksia herättävä.

Pelko pois. Kyllä Suomessa drop-outeja lukumääräisesti riittää parin Facebookin keksimiseen tarvittava määrä. Drop-outteja on ainakin paria laatua: niitä, joiden luovuus ja kärsimättömyys ei riitä pulpetissa istumiseen ja niitä, joille opintojen loppuunsaattaminen aiheuttaa rimakauhua. Ensimmäisen ryhmän hurjimmilla ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä ajan virtaan ja uida tai upota. Joskus se tapahtuu ennen ja joskus jälkeen valmistumisen. Toisen ryhmän drop-outeille keskeytyneet opinnot on tuskainen kokemus, johon paras lääke on ryhdistäytyminen. Monissa tapauksissa keskeytyneiden opintojen loppuunsaattaminen on tuonut ison annoksen itseluottamusta tarttua tosielämän haasteisiin.

Ihan esikoulusta ei kannata pudota. Kirjaimet ja numerot olisi tunnettava. Haittaa ei ole siitäkään, jos osaa käyttäytyä kalustetuissa huoneissa sekä tuntee maailmanhistoriaa ja kirjallisuutta. Suomalainen ylioppilas on mielestäni hyvässä iskussa yleissivistyksen suhteen kohtaamaan tosielämän haasteet.

Monien akateemisten ammattien kohdalla haluamme, ettei kohdallemme osu valeammattilaisia, esimerkiksi valelääkäreitä, valejuristeja tai valetilintarkastajia. Toivomme, että lääkäri on käynyt läpi kaikki elimet ja tilintarkastaja kaikki taseen erät koulutuksessaan. Ammattitutkinto antaa asiakkaille kuluttajansuojaa ja ammattilaiselle varmuutta asiantuntemuksesta, jonka pohjalta voi ryhtyä keksimään uusia asioita.
Aivan niinkuin jutussa hyvin osoitetaan, tutkinto ei ole menestymisen välttämätön ehto tai riittävä tae. Jotkut saavat kingin idean jo vuoden, parin opintojen jälkeen ja ryhtyvät yrittäjiksi samantien. Hyvä niin. Toiset lukevat useita tutkintoja ja työskentelevät vuosia muiden palveluksessa ennenkuin kingi idea omasta yrityksestä syntyy. Hyvä niin. Yhteiskunnallisessa työnjaossa on myös hyvä muistaa, että yhtä zuckerbergiä kohti tarvitaan tuhansia ammattilaisia toteuttamaan visionäärin ideat.

Ydinasia on, että yliopistossa asiasta innostuneet oppilaat ja opettajat yhdessä luovat uutta tietoa.”

16 kommenttia

OTM

17.2.2011 16:42

Ihan mielenkiintoinen artikkeli. Epäilemättä on totta, että oikealla asenteella voi pärjätä vaikka papereita ei olisikaan. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että Drop-outit Suomi kohdassa mainitaan Anne Sinnemäki, joka on hankkinut kandin paperit. Ei sellainen henkilö, jolla on kandin paperit ole mikään oikea drop-out, vaan hän on suorittanut (alemman) yliopistotutkinnon. Useimmissa maailman maissa on lähtökohtana, että kandin jälkeen mennään työelämään ja palataan sitten myöhemmin suorittamaan maisterin opinnot jos intoa riittää. Eli vaikka artikkeli oli ihan mielenkiintoinen yritys tuoda esiin vaihtoehtoinen näkökulma, on toimittajalla itsellänkin samanlainen koulutususkovainen ajattelutapa kuin useimilla muillakin suomalaisilla :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

OTM2

17.2.2011 19:28

Silmiini osui se, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet luokiteltiin drop-outeiksi, vaikka asia ei ole näin. Akateemisen tutkinnon suorittanut henkilö ei ole drop out sanan oikeassa merkityksessä eli opiskelut kesken jättänyt henkilö. Alempikin korkeakoulututkinto on ammatillisen pätevyyden antava tutkinto. Kirjoittajalla taitaa olla puurot ja vellit sekaisin :)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

City

18.2.2011 10:38

Toimitus vastaa:
Anni Sinnemäen opiskeluaikana kaikki saivat lähtökohtaisesti oikeuden opiskella maisteriksi. Se oli myös tuolloin standardi. Välitutkintoja ei suoritettu.
Hyvin moniin virkoihin hyväksytään vain ylempi korkeakoulututkinto.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

JaKandiVastaa

18.2.2011 23:29

Se että saa (sai) lähtökohtaisesti opiskella maisteriksi, ei tarkoita sitä että on pakko jatkaa kandidaattiasteen jälkeen maisteriksi. Välitutkintoja ei ehkä varsinaisesti suoritettu, muttei niitä myöskään mitätöity. Kandi on (oli) kandi vaikkei maisteriuteen asti jatkanutkaan. Välitodistus oli validi vaikkei siitä "tutkintona" meteliä pidettykään.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Heihaloo

19.2.2011 18:33

Oikeusministerimme Tuija Brax ja varatuomari Astrid Thors ovat myös oikeustieteen kandeja. Varsinaisia drop-outteja :D

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

City

21.2.2011 09:00

Toimitus vastaa: Oikeustieteen kandidaatti on ylempi korkeakoulututkinto. Nimike on lakimiesperinnejäänne. Saavat kutsua itseään myös maisteriksi.
Alempi korkeakoulututkinto oikiksessa on oikeusnotaari/varanotaari.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

City

21.2.2011 09:05

Toimitus vastaa jakandivastaalle:
Kyse ei ollut saamisesta, vaan siitä että 1990-luvulla yliopisto-opinnot aloittaneille ei tarjottu kanditutkielman mahdollisuutta. Opinnot tähtäsivät suoraan maisteriuteen. Ei esimerkiksi tehty erikseen mitään kanditutkielmaa. Ei sellaisesta mahdollisuudesta edes puhuttu. Tutkintorakenne oli erilainen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

viisastelija

21.2.2011 12:35

Tarkennus:
Oikeustieteen kandidaatti oli, ennen ns. Bolognan prosessin voimaanastumista (vuodesta 2005 alkaen), oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto oli varanotaari. OTM nimikettä pitää OTK:n erikseen hakea tiedekunnalta eräänlaisena kunnianimenä. Nykyisin alempi korkeakoulututkinto alalta on oikeusnotaari ja ylempi oikeustieteen maisteri.

Huomattava on myös, että vuosina 1972-94 valmistui muiltakin aloilta kandidaatteja, jotka olivat kuitenkin suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon.

Nythän myös amk:t haluaisivat omia kandin ja maisterin nimikkeet itselleen. Doctor of vocational engineering of Perähikiät ovat siis tuloillaan. Olennaista ei tosiaankaan ole tutkintonimike, vaan tutkinnon sisältö. AMK ei vastaa yliopistoa, vaikka kuinka yrittäisi käyttää hienoja nimikkeitä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

City

21.2.2011 12:43

Toimitus vastaa: viisastelija on oikeassa. Toimitus yritti selittää asian yksinkertaisesti.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Sivustahuutaja

23.2.2011 11:07

Aikaisemmin Suomen korkeakoulujärjestelmä oli yksiportainen ja nykyään se on kaksiportainen. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että tietyn määrän opintoja suoritettuaan opiskelija sai alkaa käyttää itsestään nykyistä kandidaattia vastaavaa nimikettä. Tämä siis siitä huolimatta, että erillistä kandidaattityötä ei tehty ja opinto-oikeus myönnettiin suoraan maisterin tutkintoon asti. Mikäli esimerkiksi hakemuksessa lukisi, että mikä on viimeisin tutkintosi? Niin, koulun keskeyttänyt henkilö kirjoittaisi, että ylioppilastutkinto. Sinnemäki on humanisti, joten oikeustieteellisen tutkintomuutokset eivät liity hänen tutkintoonsa millään tavalla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Huutelenminakin

23.2.2011 12:47

Aivan. Nuoret luulevat olevansa aina oikeassa ja väittävät kaikkea ajoilta, jolloin taputtivat kakkaa lapiolla. Kun opiskelin 90-luvulla yhteiskuntatieteitä Helsinskissä, oli kaksi vaihtoehtoa: joko olit suorittanut 0-159 opintoviikkoa (riitti siis pääsy sisään) ja olit valt.yo Tai jos teit vähintään 160 opintoviikkoa (joiden tuli olla tiettyjä vaadittuja opintoja, eikä mitään kirkkolaulua, + gradu) sait maisterin paprut.

Niinpä jotkut muissa hommissa kunnostautuneet ja vaikka 220 opintoviikkoa suorittaneet katsottiin automaattisesti "vain" ylioppilaiksi ja jonkin sortin laiskimuksiksi ja luusereiksi.

Nykyäänhän opinnot ja tutkinnot vaaditaan vain joihinkin tylsiin valtion ja kunnan tehtäviin ja kaikki älykkäät ja eteenpäinpyrkivät menevät telkkariin laulamaan tai näyttämään tissejä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

City

23.2.2011 14:34

Oikeustieteen kandidaatti -kommentointi liittyi Heihaloon kommenttiin, ei mitenkään Sinnemäkeen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kriitikko1

1.3.2011 06:39

En minä ainakaan ole kuullut, että Sinnemäki olisi vieläkään päässyt mukaan työelämään.

http://www.tem.fi/index.phtml?l=en&s=3393

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kimmo Laakso

1.3.2011 12:39

Täytyy vielä lisätä tähän väitteeseen: "Akateemisen tutkinnon suorittanut henkilö ei ole drop out sanan oikeassa merkityksessä eli opiskelut kesken jättänyt henkilö" joka yllä esitettiin. Täällä yliopistolla University of Eastern Funlandissa jossa puudutan persettä penkissä on todella hauska New Yorkista kotoisin oleva juutalainen tohtori jonka kanssa puhuimme sanan drop-out merkityksesta Amerikassa. Ei-tutkintoa (lukiosta tai yliopistosta)-merkityksen ohella toinen tärkeä merkitys on systeemin ylläpitämän järjestyksen hylkääminen. Etenkin 60-lukulaisessa mielessä se tarkoitti maalle muuttoa, kravatin hölläämistä ja muuta vaihtoehtokivaa.On muistettava että Timothy Leary oli Harvardin psykologian opiskelija!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

drop-out

5.3.2011 17:01

MySQL perustaja Monty Widenius. Myi kehittämänsä tietokantaohjelmiston miljardilla dollarilla jakaen potin parin muun kanssa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Michael_Widenius

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

w40arattu

22.4.2012 00:17

Kädet tärisee raivosta ja kurkkua kuristaa, kun tantta selittää tärkeänä, että mulla ei ole realistisia edellytyksiä saada opintoja vastaavia töitä "pelkillä kandin papereilla" (ja gradua vaille valmiilla maisteriopinnoilla). Mikä hiton virallisuuskiima tämän maan ihmisiä oikein vaivaa? Jos tiedot ja taidot on hankittu, mutta gradusta puuttuu, niin mikä hitto estää etsimästä oman alan töitä? Mitä sitten PITÄISI tehdä? Jäädä sängyn laidalle huojuttelemaan ja testailemaan masennuslääkkeitä? Ilmeisesti aika moni ihmisparka on mennyt siihen vipuun jonkun virastotantan usuttamana.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi