Kehno matikkapää

Heille 1+1 ei ole 2.

Aah ja uuh! Työuupumus voi olla seurausta heikon oppijan jatkuvasta keskittymisestä ja tsemppaamisesta.
Aah ja uuh! Työuupumus voi olla seurausta heikon oppijan jatkuvasta keskittymisestä ja tsemppaamisesta.

Päätitkö jo ala-asteella, ettet opi matikkaa, koska äitikään ei osannut? Diagnoosi saattoi olla oikea: matematiikan taito on aika periytyvää. Mutta strategia on väärä: oppimisvaikeuksista kärsivä tarvitsee sinnikkyyttä, keskittymistä ja tukea.

Koululaisista 10–15 prosentilla on hankaluuksia matematiikassa. Monissa oppilaitoksissa on tavattu matikka-allergiaa jopa yli neljänneksellä opiskelijoista. Vakavasta aivoperäisestä aritmeettisten taitojen synnynnäisestä kehityksellisestä häiriöstä, dyskalkuliasta, kärsii jopa seitsemän prosenttia ihmisistä. Häiriö ei korjaannu kehityksen mukana. Numeroiden sijoittaminen oikein, järjestyksen säilyttäminen, yhteen-, vähennys- ja kertolasku on hankalaa. Vaikeuksia voivat tuottaa numerotaju, avaruudellinen hahmottaminen (geometria) ja silmän ja käden yhteistyö (visuomotoriikka). Matikkavaikeuksiin voi joutua myöhemminkin, esimerkiksi neurologisen vamman tai sairauden seurauksena (akalkulia).

Duodecimin mukaan oppimisvaikeudet ovat keskeinen lapsen kehitystä ja tulevaisuutta uhkaava tekijä. Surkea koulumenestys lisää riskiä sosiaalisille vaikeuksille, mielenterveyshäiriöille ja syrjäytymiselle. Oppimisvaikeudet ryvästyvät: yli 60 prosentilla matikkahäiriöisillä esiintyy motorisia ongelmia. Dyskalkulian lisäksi lähes puolella on ongelmia myös lukemisessa ja kirjoittamisessa, neljänneksellä on tarkkaavaisuushäiriöitä.

Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu oppimisvaikeuksista kärsiviä 18-30 –vuotiaita aikuisia. Moni tunnistaa hankaluutensa, mutta harvalla on tarkka diagnoosi. Useimmat tuntevat epämääräistä huonommuutta. Matematiikan mukautetussa opetuksessa olleiden matikan taidot ovat peruskoulun päättyessä kolmas tai neljäsluokkalaisen tasolla. Ei ihme, että yli 60 prosenttia keskeyttää toisen asteen opinnot. Huonosta koulumenestyksestä kärsineet hakeutuvat usein ammattikouluun, mutta avaruudellisen hahmottamisen ongelmat haittaavat myös trukin kuljettamista, sorvaamista tai huonekalujen kokoamista.

Hyvän lukijan tai laskijan muutkin kognitiiviset kyvyt ovat yleensä hyvät. Airi Taipaleen kasvatustieteen väitöksessä 2010 havaittiin, että luetun ymmärtäminen korreloi tytöillä algebran sekä aritmetiikan osaamisen ja pojilla kaikkien matematiikan osataitojen kanssa (vahvimmin geometriassa). Matematiikka rakentuu aina aiemmin opitun päälle. Jos ei ole oppinut yhteen- ja vähennyslaskua, on turha yrittää kertomista tai jakamista. Ahdistus ja pelko vahvistavat ongelmia, sillä ajattelu estyy ja matematiikassa tarvitaan funtsimistehoa. Aivokuvissa on selvinnyt, että intraparietaalinen sulkus on bilateraalisesti numeroprosessoinnin keskus. Aritmetiikka-vaikeuksista kärsivien teinien vasemman puolen harmaa aine on vähentynyt.

Taipale ihmettelee väitöksessään, miten joensuulaisista peruskoulun päättävistä alle puolet osasi kunnolla prosenttilaskua: pitäisi tajuta, ettei veroprosentti voi olla 200! Aikuisen tulisi selvitä puhelinnumeroista, laskujen maksamisesta ja veroilmoituksen täytöstä. Nuorena opitut itse keksityt strategiat eivät ihan toimi.

Matikkapäättömät käyttävät ongelman ratkaisemiseen usein vääriä sääntöjä ja kaavoja tai keksivät niitä itse, arvaavat – tai ratkaisevat tehtävän tunteella: "Minulla on sellainen tunne, että vastaus on 5". Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että temperamentti selittää menestystä matikassa. Matala aktiivisuus ja häirittävyys sekä korkea sinnikkyys auttavat menestymään (nörtti).

Kognitiivisen neuropsykologian professorin Brian Butterworthin mukaan jopa seitsemän prosenttia aikuisväestöstä kärsii huonosta matikkapäästä vakavin seurauksin: sekä miesten että naisten on todettu 30-vuotiaana olevan useammin työttömiä, sairaita, mielenterveysongelmaisia tai poliisin pidättämiä. Opinnoissa dyskalkulia aiheuttaa stressiä, itsetunnon laskua, leimautumista tyhmäksi ja häiritsevää käytöstä. Proffan mielestä dyskalkuliaa ei pidä suoraviivaisesti yhdistää ongelmiin muistissa tai avaruudellisessa ja verbaalisessa hahmottamisessa. Osalla dyskalkulia-lapsista on keskivertotasolla tai selvästi sen yläpuolella olevat taidot mm. non-verbaalisessa älykkyydessä.

Ensi kuussa: Let’s neurobic!

Kirjoitat vasemmalla kädellä ja kävelet pimeässä! Miten sinä jumppaat aivojasi?

2 kommenttia

neurodiagnoosi

15.2.2011 15:44

Mielenkiintoinen juttu on tulevaisuus, eli mitä tapahtuu näille ihmisille myöhemmin työelämässä tai lasten vanhempina. Oppimisvaikeudet ja tarkkaavaisuushäiriöt ei välttämättä pääty sinne erikoisluokalle. Vaivat jatkuvat koko elämän.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

numerolukutaidoton

19.6.2012 16:37

Numerolukihäiriö on kurja vaiva, se nimittäin ei jätä koskaan rauhaan. Postinumerot, puhelinnumerot, pankkitunnus, pankkitilinumero, ja kaupan kassalla helvetilliset artikkelinumerot, jos viivakoodilukija ei syystä tai toisesta lue. Numerot tuntuvat karkaavan jatkuvasti, tai niiden järjestys tuntuu sekoittuvan, pahinta on jos samaa numeroa on useampi peräkkäin.
Ymmärrettävissä tällainen numerojuoksu aiheuttaa ongelmia myös matematiikan opiskelussa, kun aivot eivät jäsennä numeroita loogiseen järjestykseen ilman, että ne tavaa sormella osoittaen yksi kerrallaan. Tämä koetaan tyhmyyden merkiksi, ja kai se voi sitä ollakkin jos älykkyys rajataan riittävän tarkasti. Oikeasti henkilö vain tekee tuplamäärän työtä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi