Blogi

Nälkä kasvaa syödessä.

Vatunjuuret on raivattu, lopullisesti toivon mä. Jos ei, kaivelen netin pohjamudista kotitekoisen napalmin ohjeen ja jatkan harjoitusta sen kanssa. Luotettavien lähteiden mukaan tosin Joka Kodin Putkimies ajaa saman asian, mutta ilman näyttävää valoshowta.

Ennen savotan alkua tuli vielä tehtyä ostosreissu paikalliseen pihamyymälään. Mukaan tarttui liuta erilaisia säkkejä kuorikatetta, multaa, lannoitetta, ruohonsiementä sekä taimikuvasto. Naapurustolle on siis luvassa hauskuutusta jatkossakin, kun pihalla pers pystyssä kykkivä, vuolaasti kiroileva äijänkuvatus jatkaa luomistöitään.

Nimim. Itseään sivusta seurannut tarkkailee tilapäisen mielenhäiriön aiheuttamaa akuuttia jakomielitautia huolestuneena, mutta osallistuu käytännön pakosta harjoituksiin jatkuvia selkävaivoja uhmaten. Toivottavasti edes kiekon MM:t palauttavat hauraan tasapainon edes tilapäisesti.

Päivän video:
http://www.riemurasia.net/jylppy/displayimage.php?pos=-19371

Tänään on se hetki, jolloin aloitan voimaperäisen koristevadelmapuskien vainoaminen. Leviävät kuin HIV ja tukahduttavat kaiken muun kasvuston altaan. Nyt tuli noutaja, Lebensraum, perkele!

-------------------------------------------------------

Nähtäväksi jää, millaisia reaktioita Skandic Helsingin kokeilu kerrostalosavusaunasta herättää arkkitehtipiireissä. Ilmenneillä käyttökuluilla ainakaan kaupallista menestystä ei voida odottaa.

Kävin parturissa, nyt on tukka kesämitassa. Huolimatta kaavusta ja muista asianmukaisista virityksistä tuntuu siltä, että kaula ja korvat ovat täynnä pientä hiuksenpätkää. Kutittaa pirullisesti. Voi hyvinkin olla, että iltapäivän palaverissa roolini on lähinnä hauskuuttaa työkavereita, ajatukset ovat harhateillä ja käsi hakeutuu kaksi kertaa minuutissa niskaan nyppimään kaulusta.

Kesäaikana perjantai-iltapäivään ajoittuvat palaverit pitäisi tosin muutenkin kieltää lailla, niissä ei kauaskantoisia ratkaisuja tehdä. Osallistujista ainakin puolella ajatus harhailee jo kesämökin laiturissa tai terassille lähdössä.

Luojan kiitos pääsi töihin toipumaan. Näyttää vaffasti siltä, että tarjolla olevat kirkolliset (tai vaihtoehtoisesti täysin pakanallista perää olevat) ylimääräiset vapaapäivät kääntyvät sattuman oikusta ja ilman ennakkovaroitusta jonkun sukulaisen tai ystävän masinoimiksi talkoiksi.

Eipä silti, kavereita on aina mukava auttaa, mutta toisinaan yön pimeinä tunteina selkäsärkyä potiessa listaa mielessään erilaisia kieltosanoja ja niiden taivutusta. Niin viime yönä ja osin myös tänään. Ei oo vanhaksi tulemista, selkä muistaa vihoitella virheellisistä liikeradoista.

Kerpele! En sitten pakkaakaan reppua ja vaihda maata, jäin hopealle rekryprosessissa. Harmittaa! Eipä silti, ei voi kuin rehdisti todeta, että Viel Spass ja Machs Gut vaan voittajalle.

Illan pimeinä tunteina kuitenkin lohduttelin itseäni sillä, että kun noinkin tiukan prosessin on kahlannut läpi, työnantajakandi ei varmaan ihan välittömästi paiskaa mun papereitani roskiin, vaan kuikuilee niitä muihin samantyyppisiin paikkoihin. Näin ainakin väittivät silmät kirkkaina. Nyt vaan istutaan ja ihmetellään, josko sieltä kohdakkoin kuuluisi jotain.

Talvilomaiikko Rukalla kului odotellessa ja puolivaivaista polvea potiessa, päätös jatkokeskusteluista tulee maanantaina. Email ja työluuri ovat saaneet / joutuneet telakalle maanantaihin saakka, lomalla ei töihin kajota...

Mielenkiintoinen päivä. Jo jonkun aikaa vireillä ollut hanke vaihtaa työpaikkaa konkretisoituu ensi keskiviikkona, kun sain kutsun haastatteluun.

Pomo luonnollisesti on tiennyt asiasta jo hetken aikaa, mutta tilanne kääntyi huvittavaksi kun mainitsin asiasta yhdelle kollegalleni. Kolmessa tunnissa haastattelukutsu muuttui käytävillä varmaksi työpaikaksi, aloittamispäivä selvisi ja palkkaanikin nostivat noin 25%. Ei paha, toivottavasti tämä on jonkunsorttinen enne.

Kollegat ovat soitelleet pitkin iltapäivää ja onnitelleet / pahoitelleet. Ikäväkseni olen joutunut toteamaan, että huhut kuolemastani ovat ennenaikaisia ja kovasti liioiteltuja...