"Ovatko suomalaisnaiset todella frigidejä"

  • Kimmo Laakso

Roomassa tajuan että sen takapajuisuus on osa kaupungin viehätystä. Voit kävellä Tiberin vartta ja kuvitella miltä kaupungit tuntuivat 1950-luvulla kun mainokset eivät hallinneet näkökenttää. Rooma on adbusters-mallikaupunki. Tälläista oli Suomessa kun presidentti Kekkonen istui Lada-Suomen ohjaamossa. Kysy keltä hyvänsä jolla on näkemystä: Rooma on nykykulttuurin suhteen massiivinen peräkylä.

kuva: Blogin kirjoittaja Roomassa. Jos kauneudella olisi nimi se olisi "Laatikko".

Indie-elokuvateatteri Filmstudio Roman elokuvakoneenkäyttäjä Alfonso myöntää että Rooma on loistava näyttämö elokuvien katsomiselle. Hän maksaisi maltaita nähdäkseen Fellinin huoneen elokuvastudio Cincecittan muurien sisällä. Rooman keskustassa ei ole isoja multipleksejä, suurin osa teattereista on kodikkaita pieniä kuten Alcazar jonka omistaja on itsekin ohjaaja. Silti Alfonso matkustaa usein Pariisiin katsomaan lempielokuviaan. Vanhoista elokuvista on näet vaikea saada printtejä Roomaan.Tänään Alfonso näyttää filmiä Il Prossimo Tuo. Kysyn Alfonsilta mitä nimi tarkoittaa. Hän katsoo hölmistyneenä.

Katson Alfonsia yhtä hölmistyneenä takaisin.

Alfons hämmästyy kun sanon etten ole kuullutkaan elokuvasta vaikka se on helsinkiläis-roomalais-pariisilainen yhteistuotanto jonka on ohjannut puoliksi stadilainen Anne-Riitta Ciccione.

"Ovatko suomalaisnaiset todella näin frigidejä", Alfons kysyy.

Vastaan etten tiedä mistä hän on sellaista saanut päähänsä. Elokuvan katsottuani tajuan että Laura Malmivaara esittää leffassa helsinkiläistä raiskattua lentoemäntää, Eevaa jolla on vaikeuksia solmia suhteita miehiin.

Ennenkuin huomaankaan seisoin Ponte Milvion sillalla heiluttaen vitosen seteliä bangladeshiläiselle Zahirille. Hän oli myynyt made in china-munalukkoja täällä kymmenen vuotta. Hän kaivoi huoletta etusormellaan nenää samalla kun minä ongin farmarihousujeni etumuksesta lisää rahaa.

Lukkoja on kahta mallia halpa (2e) ja kallis (5e). Sillalla on tasaisin välimatkoin tolppia joihin pariskunnat ovat kiinnittäneet ikuisen rakkauden symbolin, munalukon. Tätä ennen lukkoon on tietysti kirjoitettu molempien nimet permanent-tussilla sekä dramaattinen "ikuisesti". Kun lukko on kiinni ja avaimet Tiberin pohjalla seuraa intohimoista suutelua.

Silta ja munalukot olivat alunperin underground-hupia ja oikeistolaista Rooman kaupunginjohtajaa syytettiin "rakkaudenvastaisuudesta" kun hän uhkasi kieltää munalukkopelleilyn. Ne kuulemma uhkasivat vaurioittaa sillan rakenteita. Hän muutti kuitenkin mielensä koska munalukkobisnes alkoi paisua kuin pullataikina. Sen jälkeen kun Federico Moccia julkaisi ilmiön inspiroimana romaanin Ho Voglio di Te (Minä Haluan Sinut) romaanin elokuvaoikeudet ostettiin välittömästi. Zahirkin on tyytyväinen lähettäessään äidilleen rahaa kotiin. Hän myy keskimäärin seitsemän lukkoa päivässä.

Kirjoitettaessa soi Bällärby Singers: Jointti Skordari ja Bussilippu

1 kommentti

Anonyymi

20.6.2012 16:43

"1950-luvulla kun mainokset eivät hallinneet näkökenttää. Rooma on adbusters-mallikaupunki. Tälläista oli Suomessa kun presidentti Kekkonen istui Lada-Suomen ohjaamossa."
Kekkosen aikaan Suomessa oli siis paljonkin antiikin, keskiajan ja renessanssiajan arkkitehtuuria?

Ladojen valmistus alkoi 1970. Suomessa niitä on ollut vuodesta 1971. Ladan tuotantolinja rakennettiin Neuvostoliittoon yhteistyössä Fiatin kanssa. Sikäli tuo virheellinen maininta sopii tähän kirjoitukseen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi