Mulla on ihan vaan pari minuuttia aikaa nettiin, joten: kaikki on kunnossa, ollaan taas Katherinessa matkalla itaanpain. Kakadu oli kaunis, mutta ei niin hieno kuin mita jengi on hehkutellu. Oli kylla kivoja historialuentoja puistonvartijoilta! Opittiin Aboriginaalien menneisyydesta kaikennakosta.
Sitten tsekattiin Edith Falls uudemman kerran ja illalla uidaankin jo Matarankan kuumassa lahteessa. Jee!
Darwin, Elke's Backpackers
Mulla on ollut aivan hirvea paiva. Eilen paivalla mulle sanottiin etta "kylla sa suska voit meidan mukaan lahtea West Coastille jos haluat". No perkeles, ma sitten heitin kamani mangofarmilta autoon ja kipitin kaupunkiin tapaamaan Galia ja Shlomia seka Katrinia ilmoittaakseni etten olekaan tulossa niiden mukaan. Vein lohdutukseksi niille ison kassillisen mangoja. Gal ei sanonut mulle sanaakaan, ei edes vilkaissut muhun pain, niin suuttunut se oli. Muut oli ottaneet uutisen vahan iisimmin, onneksi..
Illalla mentiin meidan mangoporukan kanssa Shenannigans Irish Pubiin ja jorattiin onnesta soikeina bandin tahdittamana (Underdog), halailtiin ja naurettiin seka otettiin hieno ryhmakuva (aikasemmassa kirjotuksessa nakyy!) Yolla ma jotenkin hukkasin kaikki mun kaverit ja multa loppui kannykasta puheaika. Jannitti vahan kun ei ollut mitaan nukkumapaikkaakaan, mutta onnistuin hoitamaan itteni ja meidan auton heput Elke's Backpackersiin, missa meidan farmikaverit yopyi (ja joiden huoneen lattialle kavin sitten nukkumaan).
Aamulla herasin siihen kun Martin tuli huutamaan "Ne lahtee, kaikki on jo autolla!!" Kattelin partsilta miten mun autossa olleita tavaroita oli kadulla ja kanadalainen Alan seisoi auton vieressa Alexin kiinnittaessa Alanin matkatavaroita katolle. Kuulin etten mahdu autoon.
Otin romppeeni autosta ja kadulta ja sijoitin ne Ollin ja Sue- Chenin huoneeseen ja hyvastelin mun kamppikset: tipuni, Alexin ja Lezin ja katsoin kun ne ajoi pois.
---(nyt loppuu nettiaika. Jatkoa ensinumerossa!!)--
Eipa muuta. Party on!
Mun tiput lahti just pois, tuli tosi yksinaista heti.
On aika paha mieli ja kaikki menee vaan pieleen. Mulla on hirvea ikava kaikkia enka ma tieda mita ma olen tekemassa. Pelottaa niin sikana. Inhoon olla yksin!
Soitelkaa mulle!!! Mun Aussinumero on 0449265056, maakoodeista en tieda kylla mitaan.
I'm lost :(
Viela eilen iltapaivalla liimailin tarroja mangoihin kunnes tyokaveri tuli sanomaan etta "Taa onkin sun vika tyopaiva". Aha, kiitti.
Sitten tyopaivan paatteeksi Riina ja Lez joiden kanssa mun piti lahtea Cairnsiin tuli kertomaan ettei ne tulekkaan mun kanssa vaan lahtee Alexin ja Ullan kanssa West Coastille lauantaina.
Mulla ei ole niin paljon rahaa etta voisin menna mukaan, eika sen auton kuski halua mua edes sinne, niin lahdin tanaan sitte kaupunkiin kiertelemaan ilmotustauluja siina toivossa etta joku etsisi matkakaveria autoonsa suuntana Cairns. Loysin puolessa tunnissa pari Israelilaista kundia jotka meinaa ajaa sunnuntaina Kakadu National Parkiin (Yksi maailman seitsemasta kauneimmasta paikasta?) ja sielta sitten parin paivan paasta Cairnsiin sukeltamaan Great Barrier Reefille ja siita vahan ylospain sademetsaan, jonka jalkeen takasin alas Melbourneen asti ja ne vaikutti ihan asiallisilta tyypeilta. Eli ma nyt sitten lahden sunnuntaina pois ilman edes yhtaan puolituttua taskussani ne vahaiset rahat mita me tosta paskalta farmilta saatiin ja toivon etta saan matkan varrelta vahan jotain toita ettei tarvi alkaa syomaan ruohoa.
Aikaset joululahjat voi laittaa mun tilille!
Mua pelottaa ihan sikana :F
Mut kylla taa tasta, tapaan mun tiput sitten tuolla etelammassa viimeistaan parin kuukauden paasta ja sitten jatketaan seikkailua yhdessa.
Ainiin ja saatiin viimein siirrettya ne paluulentoliput! Ne on nyt bookattu niin pitkalle kuin vaan suinkin mahdollista, elikka 13.08.2008. En kylla tieda tulenko takasin sillonkaan, katotaan nyt mihin taa ihmeellinen saari mut jarjestaa.
Tsau.
Lauantai 10.11.2007
Paasin vihdoin laakariin Tri Ali Hassainin vastaanotolle, maksoin itteni kipeaksi laakkeista ja lekurista ja nyt nayttais silta ettei taa enaa huonompaan suuntaan mene. Hyva homma!
Kiiretta pitaa ja mangot tulee mun uniin..
Ainiin! Saatiin farmille rummut ja saksofoni ja pomon veli lupasi tuoda meille kitaran! Me perustetaan kohta varmaan bandi! :D
Maanantai 19.11.2007
Aiti oli oikeessa kun sanoi etta "Ala sitten usko kaikkea mita sulle siella sanotaan". Taalla ihmiset puhuu tosi paljon, mutta mitaan ei kuitenkaan tapahdu. Meille oli luvattu ainakin kahdeksi kuukaudeksi toita ja ilmaset huoneet ilmastoinnilla, mut saatiin vaan kuukausi toita vahemmalla palkalla kuin mista oli ollut puhetta ja puolet vahemman tyotunteja kuin mista oltiin sovittu. Ja meidat laitettiin asumaan karavaaniin josta joudutaan maksaa vuokraa... Nukuin siella lattialla yhden yon kun ne sangyt oli liian pienia mun nukuttaviksi ja muutin takasin telttaan. Pitakaa seinanne, mina nukun ulkona! Paljon kivempi nukahtaa luontoaaniin ja iltasin viimeseksi katella taivaan tahtia kuin ahtautua kuuden ihmisen kanssa johonkin tunkkaseen karavaaniin joka on aamuysin jalkeen kuin huono sauna.
Jokatapauksessa nyt alkaa olee mangot laatikoissa eika kohta ole enaa mita poimia joka tarkottaa sita etta pian on aika jatkaa matkaa.
Meidan mangoperhe on jo alkanut hajota: suomalaiset Riikka ja Joonas lahti jo viikko sitten eteenpain, saksalaiset Aris ja Fabian seka Taiwanin Mr. Sushi nostivat kytkinta perjantaina ja Patrick Taiwanista lahti aamulla. Ulla lahtee pian west coastille laskee karpasia ja kivia, me Riuban kanssa taidetaan sujahtaa east coastille ettimaan uus farmi kunhan saadaan jostakin auto ja kuski tai kameli.
Mangoja ei kylla tan jalkeen enaa tehda, taa karmee ihottuma on varmaan jokaisella tyontekijalla ja leviaa koko ajan. Laakkeet soin ja rasvailin kortisonilla vaikka kuinka mut ei se vaan nyt tahdo irrota. Pystyn kylla jo kayttamaan normaaleja vaatteita taas, eika taa satu enaa, kutittaa vaan ihan sikana. Nyt se on levinny kinttuihin ja kasiin ja paahankin, yyyh.
Laakari sano etten sais kayttaa dodoa, en ees saippuaa. AUSTRALIASSA. Ma haisen niin pahalle :D:D:D
Mun travel diary on niin taynna. Pitais ottaa itteaan niskasta kii ja kopioida tanne teidan iloksi, muttakun ollaan oltu toissa joka paiva (okei 3 vapaapaivaa on ollu..) ja on tosi vaikeeta saada kyytia kaupunkiin tai ylipaataan minnekkaan kun ei taalla mitkaan bussit kulje eika meilla oo ajokorttia. Ajattelin kylla ajaa itelleni sellasen taalla! On muuten yli tonnin halvempaa hommata se ajokortti taalla ku Suomessa.
Yritettiin myyda meidan paluulentoliput pois tanaan, mut eipa onnistu. Naa liput olisi joulupaivalle eika me olla mitenkaan valmiita tulemaan takaisin. Todennakoisesti siirretaan lentopaivaa niin kauas kuin vaan on mahdollista taisitten annetaan sen koneen vaan lahtea ilman meita. En ma halua takasin sinne tulla, en ainakaan viela. Siellahan sataa paskaa taivaalta ja yyh niita miinusasteita. En tuu :D
Ma vaikka liftaan itteni jotenkin takasin east coastille jonnekkin Cairnsin laheisyyteen ja etsin kasiini persikkafarmin, jaan sinne tekee hommia kunnes oon rikas ku peikko, jonka jalkeen mennaan festareille kuuntelemaan vahan rokkia. JEE!
Suomessa mun elama oli tylsaa, mutta taalla ei tieda koskaan mista ittensa seuraavaksi loytaa.
Hitto et oon onnellinen etta lahdin.
Tulkee perassa! :D
Jotenka nyt ei tuu kuukautta vanhaa tietoa meidan menoista. Tassa tulee preesens: Muutettiin pomon isommalle farmille mangokommuuniin taiwanilaisten, saksalaisten ja tieskenen kanssa. Toita piisaa ja on yha kuuma. Se vahanen puhelintoiminta joka meilla toisella farmilla oli on nyt poissa ja paasen tsekkaamaan puhelimen viestit vain noin kerran viikossa jos oon onnekas.
Tyot luistaa hyvin vaikka onkin aika raskasta valilla. Oon saanut pomoilta kehuja ja elamani ensimmaisen palkkashekin. Kylla tuntui hyvalta :)
Niin meidan piti tosiaan muuttaa karavaaniin, mutta siella on sangyt jotka on suunniteltu kaapioille enka ma vaan mitenkaan pysty nukkumaan sangyssa mukavasti niin painuin takasin telttaan. Sangyt on hanurista ja niita ei tueta.
En kylla tieda kuinka kauan voin tota tyota tehda, oon saanut jonkun inhottavan trooppisen ihoinfektion: kuplia ja ihottumaa ympariinsa ja sattuu niin perkeleesti etta vaatteita vaihtaessa tulee ihan kyyneleet silmiin. Toivon todellakin etta joku vie mut laakariin pian, oon jo kyselly kyytia kolmisen paivaa, mut noi aina sanoo "joo, huomenna" :(
Noh toivottavasti en jaa ihan morokolliks ja arpiseksi kun tasta paranen.
Mulla on taalla kaikki tosi hyvin ja oon kuullut huhuja etta taa viela paranee tasta :)
