Olen metsä jota kaadat, saat siitä vähän ja minulta viet pois sen mitä vuosia kasvatin. Olit minut istuttanut, kuka minä olen sinulle sanomaan ettet saa? Ilman sinun apuasi, olisi vain harmaa lahoava röpeikkö, ilman oravia ja leikkiä. Kaikkea et silti vie, siemenistäni en luovu!
Tänään taas aamulla näin hänet, vihreämmän sinusi. Toivon tosi iiisosti että hän tulee viettämään aikaa minussa. Istuttamaan takaisin ne kauniit kukat joille ei ole löydetty käyttöä. Toivottavasti hän tykkäisi niistä mitä minä voin kasvattaa. Yrittäisin ihan parhaimpani, kuten joskus aikoinani tein, kun uskoin johonkin.
Olen niin todella surullinen, mutta silti niin vitun iloinen!
1 kommentti
Anonyymi
5.12.2021 11:20
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin