Siipirikko

Loukkasin eilen krav maga treeneissä oikean käteni. Ilmeisesti torjunta osui käsivarressa johonkin hermoon koska koko käden mitalta pikkusormesta ja nimettömästä kyynärpäähän sattui. Vaan vähän mietityttää kun sattuu edelleen, olisko siinä käynyt sitten jotain muutakin. Täytyy tämä päivä katsoa ja sitten kysäistä työterveydestä jos ei kipu mene ohi.

Mun työ on siitä huono (tai siis hyvä) että aina täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Tarkoittaa siis sekä peruskuntoa että näitä akuutteja sairastapauksia ja tapaturmia. Vaikka 90% työstä on fyysisesti helppoa (ja henkisesti raskasta) niin aina täytyy olla varautunut niin että sitä 10% fyysisesti (ja henkisesti) erittäin suurta rasitusta pystyy kestämään. Pahimmillaan voi joltakulta mennä henki jos töissä puolikuntoisena on.

Toisaalta se on myös hyvä, on jatkuva motivaattori pitää itsensä hyvässä kunnossa. Kuntokuuri on ollut nyt menossa ja ihan kohtuudella on mennytkin. Viime viikolla en päässyt treenaamaan mutta huomaa kyllä että kunto on noussut siitä kun aloitin alkuvuonna. Tietysti näin pitkän tauon jälkeen, lähes 5 vuotta aktiiviliikunnan lopettamisesta, kunto nouseekin alussa melko nopeasti. Painoa on tippunut parisen kiloa mutta eipä tämä nyt vielä paljon ole. Vaan parashan se on loiva suunta alaspäin. Toukokuussa on sitten tarkoitus vaihtaa osa aerobisesta punttisali treeniin.

Taitaa olla kyllä myös vähän kevättä rinnassa, sellaisissa maailmoissa pyörii ajatukset että on näköjään talviunesta herätty. _Hyvin pitkästä_ horroksesta. Voi noita hormoneita... ;)