Poliisin tietoon tulleissa pahoinpitelyissä epäillyn yleisin ikä on Suomessa ollut vuodesta 2021 lähtien vain 14 vuotta.
Samaan aikaan alle 21-vuotiaiden vankien päivittäinen määrä nousi 80:stä 144:ään vain neljässä vuodessa.
Oikeushallinnon toimijat varoittavat, että vakava ja toistuva rikollisuus keskittyy pienelle nuorten joukolle ja rikoksia tehdään entistä useammin suuremmissa ryhmissä tai jengimäisissä kokoonpanoissa.
14-vuotias on yleisin epäilty
Tilastokeskuksen toukokuussa julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2025 pahoinpitelystä epäiltiin lähes 7 500:aa alle 18-vuotiasta.
Määrä oli noin 17 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Vuodesta 2021 lähtien pahoinpitelystä epäillyn yleisin ikä on ollut 14 vuotta.
Alle 15-vuotiaiden osuus nousi jyrkästi
Muutos näkyy erityisen rajuna alle 15-vuotiaissa.
Vuonna 2015 heidän osuutensa pahoinpitelyistä epäillyistä oli vajaat 4 prosenttia, mutta vuonna 2025 jo reilut 15 prosenttia.
Vuonna 2025 toiseksi yleisin epäillyn ikä oli 13 vuotta ja kolmanneksi yleisin 15 vuotta.
LUE LISÄÄ: Yle: Suomeen rakennetaan lasten vankila
Nuorten vankien määrä nousi 80:stä 144:ään
Nuorten rikollisuuden muutos näkyy jo Suomen vankiloissa.
Vuonna 2021 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 80 alle 21-vuotiasta vankia, kun vuonna 2025 heitä oli 144.
Nuorten osuus kaikista vangeista kasvoi samalla 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin.
Vakavat rikokset ovat yleistyneet
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan nuorten tekemät rikokset ovat osin muuttuneet aiempaa vakavammiksi.
Vakavat väkivaltarikokset, ryöstöt ja törkeät huumausainerikokset ovat yleistyneet.
Rikoksia tehdään myös aiempaa useammin suuremmissa nuorisoryhmissä tai jengimäisissä kokoonpanoissa.
Vakava rikollisuus keskittyy pienelle joukolle
Vakava ja toistuva rikollisuus ei jakaudu tasaisesti kaikkien nuorten kesken.
Viranomaisten mukaan se keskittyy pieneen joukkoon, jonka elämässä kasautuu usein useita ongelmia yhtä aikaa.
Taustalla voi olla koulunkäynnin vaikeuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä rikosmyönteinen kaveripiiri.
Vankimäärä on vakava signaali
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi kutsuu nuorten vankien määrän kasvua ”vakavaksi signaaliksi”.
Hänen mukaansa nuoren päätyessä vakavan rikoksen vuoksi vankilaan moni asia on usein ollut väärässä suunnassa jo pitkään.
Siksi rikoskierteen katkaisemisen pitäisi alkaa paljon ennen vankilan ovea.
Sovittelu voi pysäyttää kierteen ennen seuraavaa rikosta
Oikeushallinnon yhteistiedotteessa nostetaan esiin myös rikos- ja riita-asioiden sovittelu.
Nuoren kohdalla sovittelu voi yhdistää vastuunoton, teon seurausten ymmärtämisen ja mahdollisuuden korjata aiheutettua haittaa.
Viranomaisten mukaan sillä voi olla merkittävä rooli uusien rikosten ehkäisemisessä.
Rikoksesta voi seurata velkaa jo alle 15-vuotiaalle
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana, mutta rahallinen vastuu voi tulla vastaan jo nuorempana.
Myös alle 15-vuotias voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, vaikka hän ei olisi rikosoikeudellisessa vastuussa.
Rikoksesta syntyneet maksuvelvollisuudet voivat seurata nuorta pitkään.
Talousongelmat voivat jäädä vuosiksi
Rikoksesta irtautuminen ei tarkoita vain sitä, että uusia rikoksia ei tehdä.
Myös asuminen, opiskelu, työ, toimeentulo sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut vaikuttavat siihen, pystyykö nuori palaamaan rikoksettomaan arkeen.
Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonta voi auttaa nuorta selvittämään velkoja ja arjen rahankäyttöä.
Oikeusjärjestelmä ruuhkautuu
Nuorten rikosasioissa nopeaa käsittelyä pidetään tärkeänä, jotta teon ja seuraamuksen välinen yhteys pysyisi mahdollisimman selvänä.
Syyttäjälaitoksessa avoinna olevien asioiden määrä kasvoi noin 17 800:sta vuonna 2024 yli 28 000:een vuonna 2025.
Vuoden 2026 määräksi arvioidaan jo yli 31 000 asiaa.
Myös käräjäoikeuksissa odottaa enemmän rikosasioita
Käräjäoikeuksissa käsittelyä ja ratkaisua odottavien rikosasioiden määrä on noussut samalla aikavälillä noin 30 000:sta 37 000:een.
Kun yksi rikosprosessin vaihe ruuhkautuu, viive voi siirtyä eteenpäin koko ketjussa.
Juuri nuorten kohdalla pitkä odotus voi heikentää kokemusta siitä, että seuraamus liittyy selvästi tehtyyn tekoon.
Moni palaa rikosten pariin tuomion jälkeen
Oikeushallinnon yhteistiedotteen rangaistuksen suorittamista käsittelevässä osuudessa todetaan, että alle 21-vuotiaista 67 prosenttia syyllistyy viiden vuoden kuluessa uuteen rikokseen, josta seuraa uusi tuomio.
Tiedotteessa ei kyseisen luvun yhteydessä eritellä tarkemmin tilaston perusjoukkoa.
Siksi lukua ei pidä muotoilla väitteeksi, jonka mukaan kaksi kolmesta kaikista nuorista rikoksentekijöistä uusisi rikoksensa.
Porttien ulkopuolella ratkaistaan paljon
Rangaistuksen aikana rikoksetonta elämää pyritään tukemaan esimerkiksi koulutuksella, kuntoutuksella ja vapautumiseen valmistautumisella.
Ratkaiseva vaihe voi kuitenkin alkaa vasta vankilan porttien ulkopuolella, kun nuori tarvitsee asunnon, toimeentulon, opiskelupaikan tai työn.
Nuorten vankien määrän kasvu kertoo ongelmasta vasta sen myöhäisessä vaiheessa – viranomaisten mukaan rikoskierre pitäisi yrittää katkaista paljon aikaisemmin.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Seurusteluväkivalta ei ole teinidraamaa tai riitelyä – vaan väkivaltaa, johon on puututtava
THL julkaisi digisuositukset lapsille – omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille
