Tiede löysi nyt 2 800 vuoden takaa ensimmäiset merkit ihmisen kannabiksen käytöstä

Siperian muinaisesta ruhtinaanhaudasta löytyi vainajien hiuksista päihdyttäviin yhdisteisiin viittaavia jälkiä.

Kannabiskasvi

Antiikin kreikkalainen historioitsija Herodotos kuvasi erikoisen tavan, jolla skyytit käyttivät hamppua hautajaistensa yhteydessä.

He heittivät siemeniä tulikuumille kiville, vetäytyivät huopapeitteiden alle ja ulvoivat riemusta siemenistä syntyneessä höyryssä.

Nyt Etelä-Siperian 2 800 vuotta vanhasta ruhtinaanhaudasta on löytynyt kannabiksen siemeniä ja ihmisen hiuksia, joiden kemialliset jäämät voivat antaa uutta tukea vuosisatoja vanhalle kertomukselle.

Herodotos kuvasi skyyttien erikoisen hautajaisrituaalin

Noin 2 500 vuotta sitten elänyt Herodotos kertoi Historiateostensa neljännessä kirjassa, kuinka skyytit pystyttivät huopapeitteillä suojattuja rakennelmia ja asettivat niiden sisälle tulikuumia kiviä.

Kiville heitetyt hampunsiemenet synnyttivät hänen mukaansa niin runsaasti höyryä, ettei edes kreikkalainen höyrykylpy vetänyt sille vertoja.

Herodotos kuvasi skyyttien ulvoneen riemusta ja käyttäneen tätä menetelmää peseytymisen sijasta.

LUE LISÄÄ: SDP:n riveistä kohuehdotus: kannabista voisi jatkossa saada Alkon hyllyltä

Ruhtinaanhaudasta löytyi noin tuhat kannabiksen siementä

Science-tiedelehdessä 5. marraskuuta 2026 julkaistussa tutkimuksessa arkeologit selvittivät Etelä-Siperian Tyvan tasavallassa sijaitsevan Tunnug 1 -hautakummun löytöjä.

Skyyttiyhteisön korkea-arvoisille jäsenille kuuluneesta hautapaikasta löydettiin noin tuhat kannabiksen siementä, joista kuusi ajoitettiin radiohiilimenetelmällä.

Tulosten mukaan siemenet oli sijoitettu hautaan 700-luvun alkupuolella ennen ajanlaskun alkua eli noin 2 800 vuotta sitten.

Kannabiskasvi

Vainajien hiuksista löytyi THC:n hajoamistuotetta

Max Planck -instituutin mukaan tutkijat analysoivat myös hautakammiossa säilyneitä ihmisen hiuksia.

Useista näytteistä löytyi kannabinoliin eli CBN:ään sopivia kemiallisia jälkiä sekä heikompia merkkejä, jotka saattoivat olla peräisin THC:stä.

Kannabinolia voi muodostua kannabiksen keskeisen päihdyttävän yhdisteen THC:n hajotessa ja hapettuessa, minkä vuoksi hiuslöydöt viittaavat tutkijoiden mukaan mahdolliseen päihdekäyttöön.

Löytö on noin 300 vuotta aiempia todisteita vanhempi

Kannabiksen päihdekäytöstä on aiemmin saatu suoria arkeologisia todisteita nykyisen Länsi-Kiinan alueelta noin 2 500 vuoden takaa.

Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kannabiksen kemiallisia jäämiä hautajaismenoissa käytetyistä puisista polttoastioista ja kuumennetuista kivistä.

Siperian uusi löytö on noin 300 vuotta vanhempi, mutta se ei osoita, että Tunnug 1 -hautakummulla olisi käytetty kannabista täsmälleen Herodotoksen kuvaamalla tavalla.

Samalta hautakummulta löytyi myös merkkejä ihmisuhreista

Bernin yliopiston tiedotteen mukaan Tunnug 1 -hautakummun hautajaismenoihin liittyi laajoja hevosuhreja.

Tutkijat tunnistivat ensin 18 hevosen jäännökset, ja myöhemmissä kaivauksissa löytyi merkkejä vielä useista kymmenistä hevosuhreista.

Alueelta paljastui myös hajanaisia ihmisen luita, joiden perusteella tutkijat pitävät mahdollisena, että rituaaleihin kuului ihmisuhreja.

Kannabis saattoi kuulua hautajaismenoihin

Tutkimusta johtanut arkeologi Gino Caspari työskentelee Bernin yliopistossa ja Max Planck -instituutissa.

Hänen mukaansa kannabiksen siemenet osoittavat, että kasvilla oli tärkeä rooli hautajaisiin liittyvissä rituaaleissa.

Löydöt eivät kuitenkaan kerro, käyttivätkö kannabista vainajat, hautajaisiin osallistuneet ihmiset vai molemmat, eikä niistä voida päätellä aineen nauttimistapaa.

Kannabiskasvi

Tutkijat kiistelevät hiusnäytteiden todistusvoimasta

Associated Pressin haastattelema saksalainen oikeustoksikologi Volker Auwärter pitää tutkimuksen hiusanalyysejä puutteellisina.

Hänen mukaansa ainejäämät ovat voineet tarttua hiuksiin myös hautaympäristöstä, joten löydöt eivät yksiselitteisesti todista kannabiksen nauttimista.

Espanjalaisen Valladolidin yliopiston arkeologi Elisa Guerra Doce puolestaan puolustaa menetelmää ja pitää hiusnäytteitä tärkeänä näyttönä siitä, ettei kannabista välttämättä vain jätetty hautaan uhrilahjaksi.

Muinaiset kannabiskasvit saattoivat kasvaa luonnonvaraisina

Max Planck -instituutin mukaan haudasta löydetyt siemenet ovat todennäköisesti peräisin luonnonvaraisista kannabiskasveista.

Tutkijat eivät vielä tiedä, sisälsivätkö kasvit poikkeuksellisen paljon THC:tä tai oliko niitä valikoitu ja viljelty päihdyttävien ominaisuuksien vuoksi.

Hautalöydön kasvinäytteiden DNA on kuitenkin säilynyt poikkeuksellisen hyvin, ja tutkijat ovat jo aloittaneet sen analysoinnin.

Perimätutkimus voi paljastaa, millaisia kannabiskasveja skyytit käyttivät ja oliko ihminen alkanut muokata niiden ominaisuuksia jo 2 800 vuotta sitten.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Kleopatran hajuvesi valmistettiin uudelleen – sen uskomaton ominaisuus hämmästyttää

Italiassa paljastui maailman vanhin insestitapaus – luut ajoitettiin 3700 vuoden taakse

Historian ensimmäinen peppujälkifossiili löydetty – nyt tiedämme, että eläimet ovat tehneet tätä aina

Suosittelemme