Puhelimeen kilahtava rahapyyntö ei ole suomalaisessa perheessä harvinainen ilmiö, vaikka lapsi olisi jo aikuinen.
Nordean teettämässä kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista 18–29-vuotiaista kertoi turvautuvansa joskus vanhempiinsa, jos omat rahat eivät riitä.
Ruotsissa vastaava osuus oli 20 prosenttia ja Norjassa 21 prosenttia, joten Suomi erottuu vertailusta selvästi muista Pohjoismaista.
Vanhempiin turvaudutaan yli kaksi kertaa Ruotsia useammin
Verian toteutti kyselyn Nordealle maaliskuussa 2026, ja Suomessa siihen vastasi 1 007 iältään 18–29-vuotiasta ihmistä.
Vanhempien apu voi Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtajan Tanja Erosen mukaan tarkoittaa esimerkiksi vakuutus- tai puhelinlaskun maksamista tai suuremmassa hankinnassa auttamista.
Samaan aikaan 51 prosenttia suomalaisnuorista kertoi ylittävänsä oman budjettinsa ainakin joskus.
LUE LISÄÄ: Lapselle voi antaa lähes 15 000 euroa verovapaasti – raja lasketaan antajakohtaisesti
Maksun lykkääminenkin tuntuu suomalaisnuorista luontevalta
Suomalaisnuorista 80 prosenttia piti maksun lykkäämistä tai ostoksen maksamista osissa hyväksyttävänä.
Ruotsissa näin ajatteli vain 38 prosenttia vastaajista.
Joka kolmas suomalaisnuori oli lisäksi saanut edeltävän vuoden aikana ylimääräisiä kuluja maksuista, jotka olivat unohtuneet.
MobilePay tekee auttamisesta muutaman sekunnin päätöksen
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi muistutti Ylellä, että aikuisen lapsen rahallinen auttaminen on tavallinen osa perhe-elämää.
Mobiilimaksaminen tekee rahansiirrosta kuitenkin niin helppoa, että vanhempi voi suostua pyyntöön ennen kuin ehtii miettiä omaa talouttaan.
Kalmin mukaan ongelma alkaa siinä vaiheessa, kun lapsen auttaminen horjuttaa vanhemman omaa toimeentuloa.
Professori suosittelee sovittua kuukausisummaa
Kalmin mukaan satunnaisten rahapyyntöjen sijaan vanhemman ja lapsen kannattaa sopia etukäteen kuukausittaisesta summasta ja siitä, mihin tuki on tarkoitettu.
Raha-asioista olisi hänen mukaansa hyvä keskustella kasvotusten pöydän ääressä eikä tehdä päätöksiä kiireessä puhelimessa.
Pelisäännöt kannattaa käydä läpi jo siinä vaiheessa, kun nuori muuttaa ensimmäistä kertaa omilleen.
Takuusäätiön tarinassa auttamisesta seurasi oma velkakierre
Takuusäätiön julkaisemassa tarinassa Johanna ja hänen puolisonsa lainasivat aikuiselle lapselle rahaa ja auttoivat tätä maksamaan velkojaan.
Ajan mittaan pariskunta alkoi itse maksaa velkaa uudella velalla, ja Johanna päätyi lopulta ulosottoon.
Tapaus ei kerro ilmiön yleisyydestä, mutta se näyttää konkreettisesti, miten läheisen talousongelman paikkaamisesta voi tulla myös auttajan itsensä talousongelma.
Takuusäätiö vetää rajan omaan maksukykyyn
Takuusäätiö neuvoo varmistamaan ennen rahan antamista, että omat asumismenot, ruoka ja muut välttämättömät laskut pystyy edelleen maksamaan ajallaan.
Jos lainan ottaa omiin nimiinsä ja antaa rahat läheiselle, maksuvastuu säilyy lainan ottajalla.
Myös takaaja ja yhteisvelallinen voivat joutua vastuuseen koko velasta, jos varsinainen velallinen ei pysty maksamaan.
Helikopterivanhemmuus voi lähteä vanhemman omista tarpeista
Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 256 vanhemman ja nuoren aikuisen paria sekä helikopterivanhemmuutta eli vanhemmuutta, jossa vanhempi osallistuu poikkeuksellisen tiiviisti jo aikuistuvan lapsensa päätöksiin ja arkeen.
Vanhempien ilmoittaman helikopterivanhemmuuden määrä ei seurannut sitä, kuinka paljon itsenäisyyttä nuori itse koki tarvitsevansa tai kuinka itsenäiseksi hän itsensä arvioi.
Tutkijat päättelivät tulosten viittaavan siihen, että tällainen ylivanhemmuus voi kummuta enemmän vanhemman omista tarpeista kuin nuoren kehityksellisistä tarpeista.
Rahallinen apu ei yksin kerro, onko nuori itsenäinen
Kansainvälisessä tutkimuksessa vanhempien rahallisen avun on havaittu jatkuvan nuoreen aikuisuuteen ja lisääntyneen nuoremmissa vanhempien sukupolvissa.
Yhdysvaltalaisessa pitkittäistutkimuksessa myöhempiin sukupolviin kuuluvat vanhemmat antoivat aikuisille lapsilleen rahaa aiempia sukupolvia enemmän, ja osa erosta liittyi muun muassa pienempiin perheisiin sekä lasten myöhempään avioitumiseen.
Täydellinen taloudellinen riippumattomuus ei siis ole kaikille yksi selkeä hetki, vaan monissa perheissä itsenäistyminen tapahtuu vaiheittain.
Ratkaiseva raja kulkee auttamisen ja oman velan välillä
Nordean kyselyssä 70 prosenttia suomalaisnuorista arvioi hallitsevansa talouttaan hyvin, vaikka 42 prosenttia turvautui joskus vanhempiinsa rahapulassa.
Avun vastaanottaminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, ettei nuori osaisi hoitaa omia raha-asioitaan.
Vanhemman kannalta raja on konkreettisempi: apu voi olla turvaverkko, mutta sen ei tarvitse muuttaa äitiä tai isää aikuisen lapsen rajattomaksi pankkiautomaatiksi.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ
Nämä kuusi asiaa jokainen aikuinen haluaa kuulla vanhemmiltaan
Taloudellinen väkivalta ei ala nyrkistä vaan pankkitunnuksista
Tämä asia lapsuudessa ennustaa rahallista menestystä aikuisena
