Ostoskori on täynnä, mutta maksaminen ei vielä tunnu kukkarossa, sillä verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden maksaa ostokset myöhemmin.
Korkoa ei peritä, eikä ylimääräisiä kulujakaan näy, mutta todellisuudessa kyse voi olla velan ottamisesta.
Perjantaina voimaan tuleva lakimuutos tuo myös korottomat ja kuluttomat luotot pääosin kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn piiriin.
Uusi laki tulee taktisesti voimaan juuri ennen Black Fridayta
Oikeusministeriön tiedotteen mukaan kuluttajaluottosääntely alkaa koskea aiempaa laajemmin erilaisia maksunlykkäyksiä ja osamaksuja.
Muutos ajoittuu vilkkaaseen ostoskauteen, sillä Black Fridayta vietetään viikkoa myöhemmin, 27. marraskuuta.
Kuluttajan kannalta keskeistä on, ettei maksutavan korottomuus tai kuluttomuus enää yksin ratkaise, kuuluuko se luottoja koskevien sääntöjen piiriin.
LUE LISÄÄ: Suomalainen käyttää joululahjoihin 312 euroa – joka kymmenes maksaa luotolla
Jopa ruokaostoksia maksetaan velaksi
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar nosti maksutapojen muutoksen esiin Kauppalehden Talousaamussa ja huomautti, että jopa ruokaostoksia voi nykyisin maksaa myöhemmin.
Pantzarin mukaan kuluttaja ei välttämättä miellä korotonta laskua velaksi, vaikka kyseessä voi olla tuiki aivan tavallinen luotto.
Takuusäätiön kirjoituksessa Pantzar kertoo, että järjestö kohtaa yhä enemmän ihmisiä, joiden talousongelmat ovat alkaneet useista pienistä maksuvelvoitteista.
Pienikin koroton ostos voi kuulua luottosääntelyyn
Uudistuksen myötä myös pienestä ostoksesta annettu koroton ja kuluton maksuaika voi kuulua kuluttajaluottosääntelyn piiriin.
Esimerkiksi erillisen rahoitusyhtiön tarjoamaa maksunlykkäystä voidaan pitää luottona, vaikka kyse olisi vain muutaman euron ostoksesta.
Jos kuluttaja siirtää useiden ostosten maksamista myöhemmäksi, yksittäisistä pienistä laskuista voi vähitellen muodostua vaikeasti hallittava velkamäärä.
Kaikki maksunlykkäykset eivät kuulu uuden sääntelyn piiriin
Finlexissä lakijulkaistun lain mukaan myyjän tai palveluntarjoajan itse tarjoama lyhyt, koroton ja kuluton maksuaika voi edelleen jäädä kuluttajaluottosääntelyn ulkopuolelle.
Mikro- ja pk-yrityksissä poikkeus voi koskea enintään 50 päivän maksuaikaa, ja myös suuren yrityksen kivijalkakaupassa voidaan soveltaa 50 päivän rajaa.
Suuren yrityksen verkkokaupassa vastaava raja on 14 päivää, mutta poikkeusta ei sovelleta, jos maksuajan tarjoaa kaupan sijasta erillinen rahoitusyhtiö tai muu kolmas osapuoli.

Jos kone hylkää luottohakemuksen, päätöksen voi pyytää tarkistettavaksi
Jos luotonantaja käyttää maksukyvyn arvioinnissa automaattista henkilötietojen käsittelyä, sen on kerrottava siitä kuluttajalle.
Kuluttajalla on oikeus saada arvioinnista ymmärrettävä selitys, esittää oma näkemyksensä ja pyytää, että arviointi sekä luottoa koskeva päätös tarkistetaan uudelleen.
Lisäksi luotonantajan on ilmoitettava hylätystä luottohakemuksesta viipymättä ja ohjattava kuluttaja tarvittaessa talous- ja velkaneuvontaan.
Maksukyky on arvioitava myös korottomassa luotossa
Luotonantajalla on jo ennestään ollut velvollisuus selvittää asiakkaan maksukyky, mutta uudistus laajentaa velvollisuutta myös korottomiin ja kuluttomiin luottoihin.
Arvioinnissa on otettava huomioon kuluttajan tulot, menot ja muu taloudellinen tilanne sekä kyseisen luoton määrä ja riskit.
Korottoman ja kuluttoman luoton kohdalla tietoja ei kuitenkaan välttämättä tarvitse hankkia luottotietorekisteristä, vaikka maksukyky on silti arvioitava huolellisesti.
Luotonantajan virhe voi vapauttaa koroista ja kuluista
Jos luotonantaja laiminlyö olennaisesti velvollisuutensa arvioida asiakkaan maksukykyä, kuluttajalta ei saa periä luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia.
Kuluttajan on kuitenkin maksettava takaisin varsinainen lainapääoma, eikä seuraamusta sovelleta vähäisiin rikkomuksiin.
Luotonantajan virhe voi siten tehdä muuten maksullisesta luotosta kuluttajalle huomattavasti edullisemman, vaikka velka itsessään ei katoa.
Ilmaisenkin luoton mainokseen tulee varoitus kustannuksista
Kuluttajaluoton mainonnassa on jatkossa varoitettava selkeästi siitä, että luoton ottamisesta aiheutuu kustannuksia.
Lain ja sitä täydentävän asetuksen mukaan varoituksen sanamuoto on ”Huomio! Luoton ottaminen maksaa.” tai sitä vastaava ilmaus.
Vaatimus ulottuu soveltamisalaan kuuluviin korottomiin ja kuluttomiin luottoihin, joten jopa maksuttomana markkinoidun luoton mainoksessa voidaan joutua varoittamaan luoton kustannuksista.
Kuluttajaa pitää muistuttaa peruuttamisoikeudesta
Uudistus vahvistaa kuluttajan oikeutta saada tietoa luottosopimuksesta ja sen ehdoista ennen päätöksentekoa.
Jos luoton ennakkotiedot annetaan myöhemmin kuin päivää ennen sopimuksen tekemistä, luotonantajan tai luotonvälittäjän on lähetettävä muistutus peruuttamisoikeudesta ja ohjeet sen käyttämiseen.
Kuluttaja-asiamies päivittää myös luotonantajille suunnatun linjauksensa, jonka luonnos tulee lausuntokierrokselle 20. marraskuuta.
Joululahjaostokset voivat kasautua tammikuun laskuiksi
Uudistuksen uusia sääntöjä sovelletaan pääosin 20. marraskuuta alkaen tehtäviin luottosopimuksiin, joten aiemmin sovittuja maksujärjestelyjä ei automaattisesti muuteta.
Cityn aiemmin julkaiseman joulututkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalainen rahoitti viime vuoden joulun ylimääräisiä menoja luotolla, ja osalla takaisinmaksu venyi pitkälle kevääseen.
Marraskuun tarjoukset ja joululahjaostokset voivatkin näkyä vasta tammikuun tiliotteella, kun kolmen eri kaupan ostoksista erääntyy kolme laskua samaan aikaan.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Hallitus esittää nyt suurta muutosta ulosottomaksuihin
5 euron verkkokauppaostos voi pian maksaa yli tuplasti – uusi EU-maksu tulee marraskuussa