Ensimmäinen oma asunto tulee monelle nuorena, mutta yksinasumisen toinen huippu odottaa vasta vuosikymmenten päässä.
21-vuotiaista suomalaisnaisista 44 prosenttia asuu yksin.
90-vuotiaista naisista yksin asuu jo 65 prosenttia.
Jo joka neljäs suomalainen asuu yksin
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 lopussa Suomessa oli 1 336 181 yksinasuvaa.
Se on noin neljännes koko väestöstä.
Naisista yksin asui 25 prosenttia ja miehistä 23 prosenttia.
Kymmenen vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat naisilla 21 ja miehillä 19 prosenttia.
Kasvu on painottunut erityisesti nuorempiin ikäryhmiin.
75 vuotta täyttäneillä yksinasuminen on sen sijaan vähentynyt kymmenessä vuodessa kaksi prosenttiyksikköä.
Ensimmäinen huippu tulee naisilla jo 21-vuotiaana
Nuoruudessa yksinasuminen yleistyy nopeasti heti lapsuudenkodista muuttamisen jälkeen.
21-vuotiaista naisista 44 prosenttia asuu yksin, kun miehillä nuoruuden korkein osuus tulee 23-vuotiaana ja on 42 prosenttia.
Suomessa muutetaan vanhempien luota keskimäärin 21,4-vuotiaana, mikä on eurooppalaisittain nuori ikä.
Naiset muuttavat kotoa miehiä aikaisemmin.
Tilastokeskus arvioi myös asevelvollisuuden viivästyttävän osaltaan nuorten miesten muuttoa omaan kotiin.
Keski-iässä käyrä painuu jyrkästi alas
Nuoruuden jälkeen yksinasuminen vähenee, kun parisuhteita muodostuu ja lapsia syntyy.
25-vuotiaista naisista 35 prosenttia asuu avoliitossa ja miehistä 27 prosenttia.
Naisilla yksinasuminen käy alimmillaan 41-vuotiaana, jolloin osuus on vain 12 prosenttia.
Miehet asuvat yksin useammin
Miehillä matalin kohta tulee vasta 49-vuotiaana.
Silloinkin yksin asuu 23 prosenttia miehistä eli lähes kaksinkertainen osuus naisten alimpaan kohtaan verrattuna.
Miehet asuvat naisia yleisemmin yksin aina 56-vuotiaiksi asti.
Rekisteritieto ei kuitenkaan kerro kaikkea perhearjesta.
Lapset voivat viettää puolet ajastaan isän luona, vaikka he olisivat kirjoilla äidin osoitteessa ja isä näkyisi tilastossa yksinasuvana.
56 vuoden jälkeen naisten käyrä kääntyy ylöspäin
Vanhemmissa ikäryhmissä asetelma muuttuu nopeasti.
65-vuotiaista naisista yksin asuu 33 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia.
75-vuotiaissa naisten osuus on jo 42 prosenttia ja miesten 26 prosenttia.
80-vuotiaista naisista yksin asuu 51 prosenttia.
90-vuotiaissa osuus nousee 65 prosenttiin, kun samanikäisistä miehistä yksin asuu 40 prosenttia.
80–84-vuotiaista yksinasuvista naisista 61 prosenttia on leskiä.
Taustalla näkyy myös eliniän ero: tyttöjen elinajanodote on 84,8 vuotta ja poikien 79,6 vuotta.
Joillakin alueilla yli joka neljäs asuu yksin
Yksinasuminen ei jakaudu Suomessa tasaisesti.
Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa yksinasuvien osuus on 27 prosenttia.
Keski-Pohjanmaalla osuus jää 18 prosenttiin.
Ikääntyneiden kohdalla erot voivat olla vielä suurempia.
Tervolassa ja Tervossa 75 vuotta täyttäneistä 52 prosenttia asuu yksin.
Paikallinen väestörakenne voi siis muuttaa yksinasumisen paljon tavallisemmaksi kuin koko maan keskiluku antaa ymmärtää.
Yksin asuminen ei aina tarkoita yksinäisyyttä
Yksinasumista ja yksinäisyyttä ei voi lukea samaksi asiaksi.
Tilastokeskuksen siteeraaman THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 75 vuotta täyttäneistä 11 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi vuonna 2024.
Samassa ikäryhmässä yksin asui 43 prosenttia.
Ero on suuri.
Ihminen voi asua yksin ilman yksinäisyyttä ja tuntea itsensä yksinäiseksi myös muiden kanssa asuessaan.
Taloudellinen puoli tekee vanhuuden yksinasumisesta silti tärkeän kysymyksen.
Lähes joka neljäs 85 vuotta täyttänyt nainen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, ja yksinasuminen selittää osan naisten ja miesten välisestä erosta.
Sama sana kuvaa siis hyvin erilaisia elämiä: 21-vuotiaan ensimmäistä omaa asuntoa ja 90-vuotiaan kotia, jossa puoliso ei ehkä enää asu.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Yksinäisyys on lisääntynyt myös siellä, missä ei odottaisi – parisuhteessa olevilla
Kutsut sitä itsenäisyydeksi, mutta ehkä se onkin yksinäisyyttä
