Puhelimessa vilkkuu neljä ryhmäkeskustelua.
Viikonlopulle on sovittu kahvit, ja ensi viikolle illallinen.
Tämä kysymys muuttaa silti tilanteen: kenelle soittaisit kello kaksi yöllä?
Sille, että kalenteri on täynnä eikä nimeä silti löydy, on nyt oma nimensä.
Nimi tulee terapeutilta, ei tutkimuksesta
Kokemukselle on annettu englanniksi nimi friendship depth gap, ystävyyden syvyyskuilu.
Käsitettä on tehnyt tunnetuksi psykoterapeutti Elisabeth Crain, jonka mukaan ihmisiltä ei puutu ystäviä vaan läheisyys näissä suhteissa.
Kyseessä on terapeutin havainnollinen nimitys, ei vertaisarvioitu tutkimuslöydös.
Ilmiön taustalla oleva havainto on kuitenkin mitattu Suomessa moneen kertaan.
Kasvua 8,5 prosenttiyksikköä neljässä vuodessa
Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan 29,7 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä koki itsensä yksinäiseksi vuonna 2022.
Vuonna 2018 osuus oli 21,2 prosenttia.
Luku sisältää myös ne, jotka kokivat yksinäisyyttä vain joskus, joten se ei kuvaa jatkuvaa yksinäisyyttä.
Osuus kasvoi kaikissa ikäryhmissä, eniten 85 vuotta täyttäneillä ja toiseksi eniten 16–24-vuotiailla.
LUE LISÄÄ: Ei kaveriporukkaa aikuisena? Tämä yllättävä syy selittää, miksi et ole ainoa
Parisuhde ei siltä suojannut
Puolison kanssa asuvista noin 21 prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä vuonna 2022.
Neljä vuotta aiemmin osuus oli hieman yli 14 prosenttia.
Yksinäisyys ei siis kasvanut vain yksinasuvilla, vaikka heillä se on selvästi yleisintä.
Harvardin tutkimus alkoi jo vuonna 1938
Harvard Study of Adult Development käynnistyi 724 osallistujalla, ja mukana on nykyisin noin 2 500 ihmistä.
Tutkimusta johtaa Harvard Medical Schoolin psykiatrian professori Robert Waldinger.
Hänen mukaansa yllättävin havainto on se, kuinka voimakkaasti ihmissuhteet ja tyytyväisyys niihin vaikuttavat terveyteen.
Läheiset suhteet ennustivat pitkää ja onnellista elämää paremmin kuin yhteiskuntaluokka, älykkyysosamäärä tai perimä.
Tyytyväisyys 50-vuotiaana ennusti terveyttä 80-vuotiaana
Ne, jotka olivat 50-vuotiaina tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa, olivat 80-vuotiaina terveimpiä.
Kyseessä on pitkä seurantatutkimus, jossa ihmissuhteet ovat yksi monista mitatuista tekijöistä.
Tulos kertoo siis vahvasta yhteydestä, ei siitä, että yksi tekijä yksin aiheuttaisi hyvän terveyden.
Määrä ja laatu eivät ole vastakohtia
Tutkimus ei osoita, että ystävien lukumäärä olisi merkityksetön.
Se osoittaa, että suuri tuttavapiiri ei yksin takaa läheisyyttä.
Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi myös keskellä muita, ja juuri sitä syvyyskuilu-käsite yrittää nimetä.
Jos yksinäisyys on pitkittynyt ja kuormittaa arkea, siitä kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Parisuhde ja sen tuoma yksinäisyys on vaiettu ongelma
