Työpaikkailmoitus kertoo tehtävästä, vaatimuksista ja työsuhteen kestosta, mutta harvemmin sitä, mikä useimmiten todella kiinnostaa: paljonko työstä maksetaan.
Työpaikkasivusto Duunitorilla julkaistiin tammi–heinäkuussa 2026 noin 185 000 ilmoitusta, ja niistä vajaassa 13 000:ssa eli vain 7 prosentissa kerrottiin palkka tai palkkahaitari.
Osuus vaihtelee rajusti alan mukaan: lakialalla palkka näkyy 27 prosentissa ilmoituksista ja siivousalalla yhdessä.
Näillä aloilla palkka paljastettiin useimmin
Lakiala johtaa tilastoja ja seuraavina tulevat markkinointi, mainonta, media ja viestintä 16 prosentilla sekä henkilöstöala ja toimistotyöt kumpikin 14 prosentilla.
Luku kertoo palkan sisältävien ilmoitusten osuuden kaikista alan ilmoituksista tammi–heinäkuussa 2026.
– Lakiala: 27 prosenttia
– Markkinointi, mainonta, media ja viestintä: 16 prosenttia
– Henkilöstöala: 14 prosenttia
– Hallinto ja yleiset toimistotyöt: 14 prosenttia
– Myynti- ja kaupan ala: 12 prosenttia
– Asiantuntijatyöt ja konsultointi: 12 prosenttia
– Sosiaali- ja hoiva-ala: 11 prosenttia
– Taloushallinto ja pankkiala: 11 prosenttia
– Tieto- ja tietoliikennetekniikka: 11 prosenttia
– Kirkollinen ja hengellinen ala: 8 prosenttia
Näillä aloilla palkasta vaietaan
Siivous-, puhtaanapito- ja jätehuoltoalalla sekä turvallisuusalalla palkka näkyi vain yhdessä prosentissa ilmoituksista.
Rakennusalalla, teollisuudessa ja teknologiassa, maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä ravintola- ja matkailualalla osuus oli kolme prosenttia.
Listauksiin otettiin mukaan vain alat, joilla julkaistiin tarkastelujaksolla vähintään 500 ilmoitusta.
– Siivous, puhtaanapito ja jätehuolto: 1 prosentti
– Turvallisuusala: 1 prosentti
– Käsityöalat: 2 prosenttia
– Rakennusala: 3 prosenttia
– Teollisuus ja teknologia: 3 prosenttia
– Maa-, metsä- ja kalatalous: 3 prosenttia
– Ravintola- ja matkailuala: 3 prosenttia
– Asennus, huolto ja kunnossapito: 4 prosenttia
– Kuljetus, logistiikka ja liikenne: 5 prosenttia
– Terveydenhuolto: 6 prosenttia
Jako kulkee toimistotyön ja käsillä tehtävän työn välillä
Kymmenen avoimimman alan joukossa kahdeksan on toimisto-, asiantuntija- tai myyntityötä, ja poikkeukset ovat sosiaali- ja hoiva-ala sekä kirkollinen ala.
Kymmenen vaiteliaimman alan joukossa jokainen on käsillä tehtävää tai suorittavaa työtä.
Ero listojen ääripäiden välillä on liki 30-kertainen.
Palkkataso ei yksin selitä vaikenemista
Ravintola- ja matkailualalla ilmoitettu keskipalkka oli matalin, 2 776 euroa kuussa, ja palkka kerrottiin kolmessa prosentissa ilmoituksista.
Teollisuudessa ja teknologiassa keskipalkka oli kuitenkin toiseksi korkein, 4 035 euroa, ja palkka kerrottiin yhtä harvoin eli kolmessa prosentissa.
Sosiaali- ja hoiva-alalla asetelma on päinvastainen: keskipalkka on kolmanneksi matalin, 3 064 euroa, mutta palkka kerrotaan 11 prosentissa ilmoituksista.
Korkeimmat palkat ilmoitetaan tekniikassa ja lakialalla
Korkein keskimääräinen ilmoitettu kuukausipalkka oli tieto- ja tietoliikennetekniikassa, 4 270 euroa.
Myynnin ja kaupan alalla keskiarvo oli tätäkin korkeampi, 4 439 euroa, mutta provisiopalkkaus tekee alan palkkahaitareista poikkeuksellisen laajoja.
Luvut koskevat vain niitä uusia avoimia työpaikkoja, joiden ilmoituksessa palkka oli mukana, joten ne eivät kerro alan koko palkkatasosta.
LUE LISÄÄ: Näillä aloilla on nyt töitä: ”Erittäin lupaavaa kehitystä”
Eniten palkkatietoa kaipaavat jäävät useimmin ilman
Työnhakututkimuksen mukaan rakennusalan osaajista 61 prosenttia pitää ilmoituksen palkkatietoa erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia tärkeänä.
Rakennusalan ilmoituksissa palkka kerrottiin kolmessa prosentissa, siivousalalla yhdessä ja terveydenhuollossa kuudessa, vaikka juuri näiden alojen osaajat peräänkuuluttavat palkkatietoa erityisen voimakkaasti.
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen pitää tilannetta erikoisena etenkin rakennusalalla ja teollisuudessa, joilla avoimia paikkoja on paljon ja kilpailu tekijöistä kovaa.
Palkkatiedon puute keskeyttää hakuprosesseja
Työnhakututkimuksen vastaajista 84 prosenttia pitää tärkeänä, että palkka tai palkkahaitari näkyy ilmoituksessa selkeästi, ja yli puolet pitää sitä erittäin tärkeänä.
Tätä tärkeämpää hakijoille on vain se, että tehtävän edellytykset on kerrottu selkeästi.
Avoimissa vastauksissa palkkatiedon puuttuminen näkyy yleisenä syynä jättää rekrytointiprosessi kesken.
Palkkahaitari ei nosta hakijoiden toiveita kattoon
Palkkahaitarin yleisin vastaväite on, että hakijat toivovat silloin palkkaa haitarin yläpäästä.
Henkilöstöalan yritys HRS Advisors tarkasteli omia asiantuntija- ja johtotason rekrytointejaan ja havaitsi, että palkkatoiveet jakautuivat melko tasaisesti haitarin eri kohtiin.
Vain 4 prosenttia hakijoista asetti palkkatoiveensa haitarin yläpuolelle.
EU:n direktiivi tekee palkkatiedosta pakollisen
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja jäsenmaiden oli määrä saattaa se kansallisesti voimaan viimeistään 7. kesäkuuta 2026.
Hakijalla on direktiivin mukaan oikeus saada tieto tehtävän alkupalkasta tai palkkahaitarista riittävän ajoissa, ja tiedon voi antaa ilmoituksessa, ennen haastattelua tai muulla tavoin.
Työnantaja ei myöskään saa kysyä hakijalta, paljonko tämä on ansainnut aiemmissa töissään.
Suomessa laki on myöhässä ja voimassa vasta ensi vuonna
Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle heinäkuussa, eli reilun kuukauden EU:n määräajan jälkeen, ja eduskuntakäsittely alkaa syysistuntokaudella.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.
Sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa keskimäärin 15,4 prosenttia, ja sen kaventaminen on direktiivin keskeinen tavoite.
Palkan kertominen ei odota lain voimaantuloa
Direktiivi ei velvoita kertomaan palkkaa juuri työpaikkailmoituksessa, vaan tieto voidaan antaa myös ennen haastattelua.
Salosen mukaan ilmoitus on silti kätevin paikka, koska avoimuus säästää molempien osapuolten aikaa ja rajaa hakijajoukkoa järkevästi silloin, kun hakemuksia tulee muutenkin liikaa.
Työnhakijalle muutos tarkoittaa sitä, että ensi vuodesta alkaen palkkakysymykseen on oikeus saada vastaus ennen kuin ehtii käyttää iltansa hakemuksen kirjoittamiseen.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Kesän palkka ratkaisee: Opintotuen takaisinperintään lisätään 7,5 prosenttia – näin sen välttää
