Aamulla peilistä katsoo tavallista turvonneempi naama, ja puhelimessa vastaan tulee video, joka tarjoaa selityksen: kortisoli.
TikTokissa ja Instagramissa leviää videoita, joissa puhutaan kortisolinaamasta, hormonien epätasapainosta ja detox-kuureista, joiden luvataan saavan stressihormonin kuriin jopa viikossa.
Oulun yliopistollisen sairaalan endokrinologian erikoislääkäri Iina Yliaska kuitenkin kumoaa Ylen haastattelussa useita suosittuja väitteitä, eikä somessa paljon käytetty kortisolin epätasapaino ole edes lääketieteellinen käsite.
Turvonneet kasvot eivät paljasta kortisolitasoa
Kasvojen pyöristyminen tai turvotus ei Yliaskan mukaan todista, että elimistössä olisi liikaa kortisolia.
Ajatus kortisolinaamasta on saanut vaikutteita todellisesta sairaudesta, Cushingin oireyhtymästä, jossa elimistön poikkeuksellisen suuri kortisolimäärä voi muuttaa kasvojen muotoa.
Sairauteen liittyviä pyöristyneitä kasvoja kutsutaan kuukasvoiksi, mutta tavallinen stressi ei nosta kortisolitasoa vastaaviin pitoisuuksiin.
Ennen–jälkeen-kuville löytyy arkisempi selitys
Somessa jaetaan kuvia, joissa kasvot näyttävät kaventuneen sen jälkeen, kun henkilö kertoo alentaneensa kortisolitasoaan.
Yliaskan mukaan esimerkiksi univaje ja runsas suolaisen ruoan syöminen voivat vaikuttaa kasvojen turvotukseen, jolloin parempi uni ja elintavat voivat näkyä myös ulkonäössä.
Muutos ei silti todista, että taustalla olisi ollut liian korkea kortisolitaso, jota olisi onnistuttu pudottamaan.
Detox-kuurit lupaavat korjata hormonit – lääkäri tyrmää
Somessa kortisolia yritetään alentaa myös erityisruokavalioilla, paastolla, detox-teellä ja lisäravinteilla.
Niiden markkinoinnissa monimutkainen hormonitoiminta muuttuu houkuttelevan yksinkertaiseksi: korjaa yksi asia, niin kehosi alkaa toimia paremmin.
Yliaskan mukaan väite ei pidä paikkaansa, sillä ruokavalio ei suoraan korjaa kortisolin tuotantoa, eikä hormonitasapainoa voi palauttaa pikakuurilla.
Kortisolin pieni nousu ei välttämättä vaadi mitään toimenpiteitä
Kortisolitaso vaihtelee elimistössä luonnostaan esimerkiksi vuorokaudenajan ja tilanteen mukaan, joten yksittäinen mittaustulos ei yksin kerro hormonihäiriöstä.
Yliaska muistuttaa, ettei hieman viitealueen yläpuolella oleva kortisoliarvo välttämättä edellytä mitään toimenpiteitä, vaikka somessa arvojen tarkkailusta on tullut suosittua.
Varsinaiset kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet ovat harvinaisia, ja niiden tutkiminen on eri asia kuin tavallisen stressin mittaaminen.
Naiset etsivät kortisolista selitystä oireilleen
Somessa väitetään myös, että naisilla olisi miehiä enemmän kortisoliin liittyviä ongelmia.
Yliaskan mukaan kortisoli toimii kaikilla sukupuolilla samalla tavalla, mutta hänen havaintonsa mukaan naiset ovat kiinnostuneempia kortisoliarvojensa tutkimisesta.
Taustalla voi olla tarve löytää lääketieteellinen selitys kuormitukselle ja epämiellyttävälle ololle, vaikka syy ei liittyisi hormonihäiriöön.
Ennen syyllinen oli kilpirauhanen, nyt kortisoli
Kortisoli ei ole ensimmäinen kehon toimintaan liittyvä asia, jonka ympärille on syntynyt laajaa kiinnostusta.
Yliaskan mukaan aiemmin samanlaisen tarkkailun kohteina ovat olleet esimerkiksi kilpirauhashormonit, ferritiini ja testosteroni.
Erikoislääkäri on huolissaan erityisesti siitä, että sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi jakaa vakuuttavan kuuloisia terveysneuvoja ilman alan pätevyyttä.
Kortisolin puute voi olla yhtä vaarallista kuin liikatuotanto
Somen pahikseksi leimaama kortisoli on todellisuudessa elintärkeä hormoni, jota tarvitaan muun muassa verenpaineen, aineenvaihdunnan ja elimistön stressireaktioiden säätelyyn.
Liian suuri kortisolimäärä voi aiheuttaa vakavan sairauden, mutta myös sen puute on vaarallista ja voi edellyttää korvaushoitoa lääkkeillä.
Ihmiskeho tarvitsee kortisolia myös stressitilanteissa, joten tavoitteena ei ole hankkiutua hormonista eroon vaan pitää elimistön säätelyjärjestelmä toimivana.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Tarttuuko omistajan stressi koiraan? Näin tutkijat mittasivat sen
