73 prosenttia.
Niin suuri osa suomalaisista työikäisistä raportoi kokevansa stressiä ainakin joskus, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus.
Mutta stressin tunnistaminen on vaikeaa, koska keho ei lähetä yhtä selkeää varoitusmerkkiä.
Oireet hiipivät arkeen vähitellen.
Kalifornian yliopiston San Franciscon (UCSF) psykologian professori Elissa Epel on tutkinut kroonisen stressin biologisia vaikutuksia yli kahden vuosikymmenen ajan.
Hänen tutkimuksensa keskittyvät erityisesti siihen, miten pitkittynyt stressi lisää elimistön niin sanottua allostaattista kuormaa eli stressin aiheuttamaa fysiologista rasitusta.
Jatkuva niskajännitys, joka ei hellitä venyttelyllä
Ensimmäinen merkki ei ole kipu, vaan jäykkyys, joka jatkuu päivästä toiseen.
Epelin mukaan krooninen stressi pitää yläselän epäkäslihaksen, eli trapezius-lihaksen, jatkuvassa supistustilassa kortisolin vaikutuksesta.
Tavallinen venyttely helpottaa hetkeksi, mutta jäykkyys palaa, koska syy ei ole lihaksessa, vaan hermostossa.
Aamuyön herääminen ilman syytä
Heräät kello 3–4 yöllä, etkä saa unenpäästä enää kiinni.
Pitkittynyt stressi voi muuttaa elimistön kortisolirytmiä, mikä voi lisätä varhaisia aamuheräämisiä, kertoo Endocrine Reviews -lehdessä julkaistu katsaus.
Terveessä rytmissä kortisoli nousee kello 6–7 – kroonisessa stressissä se alkaa nousta tunteja liian aikaisin.
LUE LISÄÄ: Psykologi varoittaa — kyynisyys on burnoutin ensimmäinen oire
Ruokahalu, joka vaihtelee päivästä toiseen
Tiistaina et pysty syömään mitään, torstaina syöt kaiken
Epelin mukaan tämä liittyy greliinin ja leptiinin tasapainoon, jonka krooninen stressi sotkee.
Keho ei tiedä, onko nälkä todellinen vai stressivaste.
Äkillinen hikoilu ilman fyysistä rasitusta
Kädet hikoavat kokouksessa, selkä kastuu kaupan kassalla.
Sympaattisen hermoston yliaktiivisuus laukaisee hikoilun tilanteissa, joissa keho ei ole uhattuna, mutta hermosto käyttäytyy kuin olisi.
Epelin tutkimuksissa tämä on yksi luotettavimmista kroonisen stressin fyysisistä mittareista.
Vatsavaivat, joille ei löydy lääketieteellistä syytä
Turvotus, ärtyvän suolen oireet ja epäsäännöllinen vatsan toiminta ilman muutoksia ruokavaliossa voivat viitata suoli-aivoyhteyden häiriöön.
The Lancet Gastroenterology & Hepatology -lehdessä julkaistu katsaus osoittaa, että krooninen stressi muuttaa suoliston mikrobiomin koostumusta jo kahdessa viikossa. Vatsavaivat ovat kehon tapa kertoa, ettei pää ole kunnossa.
Miksi keho reagoi ennen mieltä?
Epelin keskeinen havainto on, ettei krooninen stressi aina tunnu stressiltä.
Keho sopeutuu kohonneeseen kortisolipitoisuuteen ja alkaa pitää sitä normaalina.
Siksi fyysiset oireet ilmaantuvat kuukausia ennen kuin ihminen tietoisesti tunnistaa olevansa kuormittunut, ja siksi niiden tunnistaminen ajoissa on niin tärkeää.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkijat mittasivat, mitä aivoille tapahtuu, kun lomalla ei käytä puhelinta kolmeen päivään — ensimmäinen vuorokausi on pahin
