Syksyn pimeät illat laittavat autoilijan näön koetukselle. Samalla moni saattaa huomata, ettei ratissa näekään aivan yhtä hyvin kuin aikaisemmin.
Tuoreen näkökatsastuksen perusteella haasteita on yllättävän monella.
Instrumentariumin syyskuussa tekemässä testissä 15 prosentilla osallistujista oli heikko tai tyydyttävä ajonäkö. Testiin osallistui 245 ihmistä, joista lähes kaikilla oli ajokortti.
”Osalle huono tulos tuli täytenä yllätyksenä. Osa taas tiedosti tilanteen, muttei ole tehnyt asialle mitään”, näkökatsastuksia tehnyt optometristi Ritva Kahlos kertoo tiedotteessa.
Huomaatko tämän liikennemerkeistä?
Näkö ei välttämättä heikkene yhtäkkiä. Muutos voi tapahtua vähitellen, jolloin siihen ehtii tottua eikä omaa näkemistä tule välttämättä kyseenalaistaneeksi.
Yksi helposti tunnistettava merkki voi löytyä tavalliselta automatkalta.
”Vilahtavatko nopeusrajoitusten kyltit ohi niin, ettet meinaa ehtiä lukemaan niitä? Pitkä välimatka, liikkuva maali ja harmaa vuodenaika ovat tiukka näkötesti”, Kahlos kertoo.
Ajonäössä ei ole kyse pelkästään siitä, kuinka tarkasti näkee kauas. Siihen vaikuttavat myös esimerkiksi kontrastinäkö, näkökentän laajuus ja hämäränäkö.
Pimeällä ajaminen voi alkaa tuntua työläältä
Toinen merkki kannattaa huomioida erityisesti nyt, kun päivät lyhenevät.
”Jos joutuu pimenevissä illoissa hirveästi tsemppaamaan nähdäkseen jalankulkijat ja muut yksityiskohdat, ongelmana voi olla kontrastinäkö.”
Myös vastaantulevien autojen valot voivat antaa vihjeen näön muutoksista.
”Yksi haaste on häikäistyminen vastaan tulevien autojen valoista. Jos häikäistyy entistä helpommin ja palautuu häikäistymisestä hitaasti, syy saattaa olla alkava silmäsairaus.”
Yli 60-vuotiailla ongelmia selvästi useammin
Ikä näkyi näkökatsastuksen tuloksissa selvästi.
Alle 50-vuotiailla heikko tai tyydyttävä tulos oli harvinainen, mutta 60–69-vuotiaista sellaisen sai 32 prosenttia ja 70–79-vuotiaista 42 prosenttia.
”Iso joukko eläkeikäisiä näkee ratissa huonosti. Läheisten olisi tärkeää kannustaa näitä ihmisiä tarttumaan asiaan ja menemään optikolle”, Kahlos neuvoo.
Tuloksia tulkitessa on kuitenkin hyvä huomioida, että kyse oli 245 ihmisen kenttätutkimuksesta eikä suomalaisia autoilijoita edustavasta väestötutkimuksesta.
Testissä mitattiin näöntarkkuutta ja kontrastinäköä, mutta ajonäön arviointiin kuuluvaa näkökenttää ei tutkittu.
Näöntarkastukseen viimeistään nelikymppisenä
Kahloksen mukaan viimeistään nelikymppisenä näön tarkistamisesta kannattaa tehdä säännöllinen tapa.
”Viimeistään nelikymppisenä, kun todennäköisyys ikänäölle kasvaa, kannattaa ottaa ensimmäinen tilanteen tarkistus. Sen jälkeen tarkistuksia olisi hyvä tehdä 1–2 vuoden välein.”
LUE MYÖS: Rengaspaine voi pudota yhdessä yössä ilman vuotoa, ja se on haitallista – syy löytyy lämpömittarista
Näöntutkimuksessa voidaan havaita myös viitteitä silmäsairauksista, jotka voivat vaikuttaa ajonäköön. Näitä ovat muun muassa kaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma.
Näistä merkeistä kannattaa huolestua
Nämä hälytysmerkit voivat viitata siihen, ettei näkökyky ole enää riittävän hyvä rattiin.
- Liikennemerkkien lukeminen vaikeutuu. Nopeusrajoituksen tai muun kyltin teksti ehtii vilahtaa ohi ennen kuin saat siitä kunnolla selvää.
- Jalankulkijoiden ja muiden yksityiskohtien havaitseminen pimeällä vaatii aiempaa enemmän ponnistelua. Taustalla voi olla heikentynyt kontrastinäkö.
- Vastaantulevien autojen valot häikäisevät aiempaa herkemmin.
- Näkö palautuu häikäistymisen jälkeen hitaasti. Kahloksen mukaan taustalla saattaa tällöin olla myös alkava silmäsairaus.
Jos tällaisia muutoksia huomaa omassa näkemisessään, näkö kannattaa tarkistuttaa sen sijaan, että vaikeampaan näkemiseen yrittää vain totutella.
LUE MYÖS: Miksi avainten paikka unohtuu? Hajamielisyys voi alkaa jo hetkellä, jolloin lasket ne käsistäsi
