Talvitakki vai sateenvarjo, loskaa vai paukkupakkasia?
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF ennustaa Suomeen selvästi tavallista lauhempaa talvea, mutta toinen sääilmiö vetää kehitystä aivan päinvastaiseen suuntaan.
Lämpimän talven mahdollisuutta vahvistavat myös ennätyslämmin lokakuu ja nopeasti voimistuva El Niño, josta ennakoidaan tulevan yksi mittaushistorian voimakkaimmista.
Suomeen ennustetaan jopa kaksi astetta tavallista lauhempaa talvea
Forecan meteorologi Joonas Koskela kirjoittaa sääblogissaan, että ECMWF:n 5. marraskuuta julkaisema vuodenaikaisennuste povaa Suomeen selvästi tavanomaista lämpimämpää talvea.
Joulukuusta helmikuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila olisi koko maassa arviolta 1–2 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.
Ennusteen mukaan tavallista lämpimämpää olisi koko Euroopassa, mutta suurimmat poikkeamat painottuisivat mantereen etelä- ja keskiosiin.
LUE LISÄÄ: Keskiviikkona Suomeen puhaltaa lämpöaalto – sitten Jäämeren kylmä jääinferno palaa
Yksi sääilmiö uhkaa tuoda kovat pakkaset takaisin
ECMWF:n vuodenaikaisennusteessa on poikkeuksellisen kiinnostava vastakkainasettelu, sillä Pohjois-Atlantin oskillaatiota kuvaavan NAO-indeksin ennustetaan pysyvän negatiivisena koko talvikauden ajan.
Negatiivinen NAO liittyy Pohjois-Euroopassa usein tavallista kylmempään ja kuivempaan säähän, koska Atlantilta puhaltavat lauhat länsivirtaukset heikkenevät.
Tällöin Suomeen voisi virrata kylmää ilmaa idästä ja pohjoisesta, vaikka kolmen kuukauden lämpötilaennuste näyttää selvästi tavallista lauhempaa talvea.
Tammikuussa 2024 pakkanen painui 44 asteeseen
Kylmän talvisään mahdollisuus ei ole pelkkä teoreettinen uhkakuva, sillä tammikuussa 2024 Suomi koki yhden vuosisadan rajuimmista pakkasjaksoista.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Enontekiön lentoasemalla mitattiin 5. tammikuuta peräti −44,3 astetta, joka oli Suomen alin lämpötila sitten vuoden 1999.
Koko tammikuu oli tuolloin Suomessa pääosin 3–6 astetta tavallista kylmempi, vaikka samaan aikaan Tyynellämerellä vallitsi voimakas El Niño -ilmiö.
Talvi voi tuoda Suomeen tavallista enemmän sateita
ECMWF:n ennusteen mukaan Suomessa sataa tulevana talvena tavanomainen tai hieman tavallista suurempi määrä.
Matalapaineiden ennustetaan kulkevan tavallista useammin Suomen eteläpuolitse, ja runsaimpia sateita odotetaan Länsi-Eurooppaan sekä Välimeren pohjoisrannikolle.
Suomessa sateen olomuoto riippuu ratkaisevasti lämpötilasta: pakkasella kertyy lunta, mutta nollan molemmin puolin sahaava sää voi muuttaa tiet ja jalkakäytävät vuorotellen märiksi, loskaisiksi ja liukkaiksi.
Lokakuu rikkoi maailman lämpöennätyksen – myös Pohjois-Suomessa oli lämmintä
Copernicus-ilmastonmuutospalvelun mukaan lokakuu 2026 oli mittaushistorian lämpimin lokakuu, ja maapallon keskilämpötila nousi 15,35 asteeseen.
Lämpötila oli 0,90 astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoa korkeampi ja 1,75 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi, joten edellinen, lokakuussa 2023 tehty ennätys rikkoutui.
Euroopassa voimakkaimmat lämpöpoikkeamat osuivat muun muassa Pohjois-Fennoskandiaan eli myös Pohjois-Suomeen, ja napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden keskilämpötila nousi lokakuun ennätykseen.
El Niño voi nousta yhdeksi mittaushistorian voimakkaimmista
Trooppisella Tyynellämerellä voimistuva El Niño lisää maailmanlaajuisen talven säätilanteeseen oman poikkeuksellisen piirteensä, sillä ilmiön huipun odotetaan osuvan joulukuuhun.
Copernicuksen mukaan siitä voi tulla yksi mittaushistorian voimakkaimmista El Niño -ilmiöistä, ja NOAA:n ilmastoennustekeskus arvioi lokakuussa sen pysyvän voimakkaana tai jopa erittäin voimakkaana tammi–maaliskuuhun 2027 saakka.
El Niño vaikuttaa eri puolilla maailmaa sateisiin ja lämpötiloihin, mutta Suomen talven pakkasjaksot riippuvat myös siitä, millaisiksi Atlantin ilmavirtaukset ja pohjoisen pallonpuoliskon sääjärjestelmät muodostuvat.
Uhkaako valkoista joulua lumeton talvi?
Lauha talviennuste herättää tutun kysymyksen siitä, onko jouluna maa valkoinen vai koristavatko pihaa lumikinosten sijasta vesilätäköt.
Ilmatieteen laitoksen joulutilastojen mukaan Helsingin Kaisaniemessä jouluaattoaamu on keskimäärin joka kolmas vuosi lumeton, mutta Sodankylässä lunta on ollut maassa havaintoaseman mittaushistorian jokaisena jouluaattona.
Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä on siis suuri ero valkoisen joulun todennäköisyydessä, eikä lauha kolmen kuukauden ennuste vielä ratkaise sitä, sataako jouluksi lunta esimerkiksi Helsinkiin tai Turkuun.
Talven todellinen yllätys voi tulla keskellä lauhaa jaksoa
Pakkasjaksojen ajoitus voi vaikuttaa talven tuntumaan enemmän kuin kolmen kuukauden keskilämpötila, sillä myös keskimäärin lauhaan talveen voi mahtua viikkoja kylmää säätä.
Erityisesti pörssisähköä käyttävissä kodeissa kylmät ja vähätuuliset jaksot voivat näkyä yhtä aikaa lämmitystarpeessa ja sähkön hinnassa, vaikka vuodenaikaisennuste näyttäisi lämpimältä.
ECMWF päivittää vuodenaikaisennusteitaan kuukausittain, joten joulukuun alun uusi ennuste kertoo tarkemmin, onko Suomen talvea lämmittävä kehitys voimistumassa vai saavatko kylmät ilmavirtaukset enemmän jalansijaa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Suomeen säähän iskee hyytävä käänne jo tällä viikolla
Yksi turha lämpöaste voi maksaa 150 euroa – tarkista patterisi nyt
Tiesitkö, että talvitakki voi pilata ryhtisi? Näin lämmin suosikkivaate rasittaa selkääsi
