276
diipadaapa.
tänään oli salilla vuorossa 30 minuutin crossingtunti ja sen jälkeen chiball. toi chiball oli mulle ihan uus tuttavuus. siinä tehdään mm jooga-, pilates- ja tai chiliikkeitä semmosen tuoksuvan pienen pallon…
suorastaan euforinen olo.
tänään en oo taas vaihteeks saanu mitään aikaseks. paitsi soitin muutamia tärkeitä puheluita. toivon mukaan alkaa kohta rahahuolet helpottamaan. olin pikku-h:n kanssa salilla. se ihastu paikkaan ihan kokonaan ja päätti…
arvatkaa onko tää pakollinen otsikko perseestä.
nyt äkkiä jostain se ipr niin alkais tässäkin pääkopassa joku liikkumaan. siellä on nyt niin paljo tavaraa että mitään ei tuu ulos. mew
muzak.
john frusciante. ah, siinä mies, joka osaa käsitellä kitaraa. varsinkin biisissä wet sand. ooh. niin ja marzi nyman. siinä toinen mies. edelleenkin erittäin tuoreessa muistissa provinssirokin keikka. mieshän suorastaa rakasteli…
solmussa.
”mäen päältä sata askelta riisun kengät matkalla ensin kastuu varpaat hiekka upottaa soutuveneen kyljessä lukee nimeni sinä näytät kirjasta miten tehdään solmuja minä olin solmu jonka sinä avasit istuit pimeässä…
plöh.
[x]Suudellut miestä [x]Suudellut naista [x]Käynyt huussissa [ ]Ratsastanut kamelilla [x]Harjannut kissaa [ ]Ollut jälki-istunnossa [x]Lyönyt kaveria [x]Halannut naapuria [x]Juonut samppanjaa [ ]Heittänyt televisiota ikkunasta [x]Yöpynyt hotellissa [ ]Käynyt Amerikassa [x]Puhdistanut…
havaintoja.
yläkerrassa asuu uusia asukkeja. nyt oon muutaman illan kuunnellu niiden musiikkia. viime yönä valvoin melkein kahteen asti kuunnellen niiden bileitä. en viitti mennä heti nalkuttamaan niille metelistä. kyllä se alkuhuuma…
ärsyttää.
ei ole rahaa. tai on vähän mutta ei tarpeeks. siis oikeesti, millä helvetillä mä selviän tän kuun loppuun. ottaa pattiin toi kelan pelleily. ne varmaan ihan tahallaan vaan vittuilee mulle….
väsymys maximus.
meni taas koko aamu ihan plörinäks. piti herässä ajoissa ja mennä käymään koululla. oli tarkotus viedä j:lle kirjoja ja käydä koululla syömässä. mutta toisin kävi. heräsin kyllä ajoissa, ensimmäisen kerran….
sunnuntaifiiliksiä.
katsoin taas amélien. itkin. en oikeen tiedä, mitä itkin. itkinkö pahaa oloani vai elokuvan takia. elokuva on upea ja paranee kerta kerralta. yann tiersenin musiikki on niin mukaansatempaavaa. ja niin…