Kansainvälisten tietotoimistojen kautta levisi tänään uutinen, jossa kerrotaan 149-271 miljoonan ihmisen käyttävän laittomia huumeita. Lancetissa julkaistu artikkeli käsittelee huumeiden globaaleja terveyshaittoja. Sen mukaan maailmassa on 15-39 miljoonaa amfetamiinin, kokaiinin ja opioidien käyttäjää, joista 11-21 miljoonaa tuuttaa suoneen. 125-203 miljoonaa käyttäjistä on hamppumiehiä tai -emäntiä.
Kuten olettaa saattaa, on suurin osa käyttäjistä Yhdysvalloissa, Euroopassa sekä Oseaniassa. Juurin niissä maissa, jotka aikanaan (1961) julistivat globaalin huumesodan ja sanelivat muulle maailmalle toimivan taistelustrategian – ei ole sittemmin se homma mennyt ihan putkeen.
Lancetin raportti tietää kertoa myös seuraavaa:
”Studies in high-income countries, with high levels of cannabis use, have reported a common temporal ordering of drug initiation–alcohol and tobacco, followed by cannabis use, and then other illicit drugs. This pattern persists after control for possible confounders.”
Alkoholi ja tupakka ovat siis portteja huumeisiin – se on minun tapani lukea tuota lausumaa (jos joku ei havaitse, on tämä lausahdus porttiteoriaa kokonaisuudessa ironisoiva).
Uutinen tutkimuksesta levisi nimenomaan länsimaisten uutistoimistojen välityksellä, joka selittää miksi artikkelin kiinnostavin osuus jätettiin raportoimatta. Alkoholi aiheuttaa globaalisti vuodessa 1,8 miljoonan, tupakka vaatimattoman 4,8 miljoonan ja huumeet 197 000 ihmisen kuoleman (mukana laskemassa yliannokset, sairaudet, tapaturmat ja itsemurhat). Kyyti on länsimaisesta vinkkelistä todella patologian laitoksen kellarikylmää, kun lailliset päihteet otetaan mukaan tarkasteluun.
Hiljan kuulin jonkun kansalaisen kutsuneen minua ”huumeiden käyttöä mainostavaksi” tutkijaksi – ”hilarious” mietin tuolloin mielessäni. Sama ”ratkiriemukasta” -kela rullaa taas päässäni. Pyrkimys suhteellistaa huumausaineiden paikkaa länsimaissa nähdään mainostamiseksi – suhteellistaminen viittaa sellaisten politiikkojen pohtimiseen – siis pohtimiseen – jotka alentaisivat huumeista aiheutuvia kustannuksia ja vähentäisivät haittoja. Tuo edellinen lause kannattaa tavata uudelleen, mikäli sana huume on ajattelussa sokea piste.
Sen sijaan se joukko ihmisiä, joka vikisee aina alkoholin tai tupakan hintaan koskettaessa, voi jossakin välissä pohtia päänsä kaivamista esiin pakaroidensa välistä. Tupakka tappaa vuodessa 4,8 miljoonaa ihmistä, alkoholi 1,8 (ja on Suomessa yleisin työikäisten miesten kuolinsyy) ja huumeet 197 000. Mikä on näissä oloissa oikea kohde suursodan julistamiselle? (Jos sota on jonkun mielestä hyvää ja älyllistä politiikkaa millään ihmisen toiminnan saralla).
War, what is it good for? Absolutely nothing!