Perjantai ja sunnuntai (joilla siis olin, lauantaina kun en) olivat fiilikseltään tosi erilaiset.
Perjantai oli fiilikseltään ylevä ja inspiroitunut, sunnuntai kostea, krapulainen ja lähenteli perinteistä festarifiilistä. Olisin melkein voinut jättää sunnuntain väliinkin, koska perjantaina tuli jo aika hyvä paketti. Voi olla tietysti vaan, että vanhuus näkyy tässä kohtaa, yksi päivä riittää..
Varsinainen festarilöytö oli saksalainen Hauschka, säveltäjä Volker Bertelmann, joka esiintyi Flow'ssa yhdessä Samuli Kosmisen kanssa. Musiikki on instrumentaalista pimputusta, jonka voisin kuvitella esimerkiksi elokuvan taustalle. Pimputus on kuitenkin hyvää, jos sen osaa ja Hauschkalla oli se taito. Keikalle Hauschka oli valinnut vähän sisäänpäinkääntyneempiä biisejä, netistä taas löytyi vähän kevyempiä ja helpompia biisejä.
Perjantain keikasta pidin eniten Asa Masa -keikasta. En tuntenut Asan biisejä etukäteen, olin vähän selaillut netistä edellisenä päivänä. Keikalta oli jätetty pois angstisempia biisejä ja enemmän oli jorausbiisejä ja viihdyttäviä biisejä tähän tapaan . Asaa tuntemattomammalle erottui hauskoja sanoituksia ja muutenkin alkoi tanssituttaa (todennäköisesti pääsyy miksi pidin Asa Masasta niin paljon).
Röyksopp, jota olin kovasti odottanut, oli fiilikseltään viileä. (Noh, sitä elektro nyt on lähtökohtaisesti.) Olin vähän uumoillut, että Röyksopp ei ehkä tarjoilisi mielettömimpiä jortsufiiliksiä ja näinhän se vähän oli..siitäkin huolimatta, että Girl and the Robot tuli esitettyä. Hercules & Love Affair ehkä oli vastuussa perjantain jortsufiiliksistä. Aloittivat 70-luvun diskolla, jatkoivat ysäridiskolla.
Sunnuntain hienoin tanssituttaja oli The Do-Over hosted by Aloe Blacc. Flow'n sivujen oma maistiaislinkki oli tällainen, ehkä jotain vinkkiä siitä saa. En ole kuitenkaan vielä Suomessa nähnyt vastaavaa, omat klubikokemukset on jääneet aiemmin paljon laimeammiksi dj-jortsuissa. Mukavaa, että tuli todistettua tämä asia toisin.
Kanye Westin keikan aloitus siirtyi kovan tuulen takia, Kanyeta odoteltiin ainakin yli puoli tuntia. Kävi ilmi, että odottelu ei johtunut (ainakaan täysin) Kanyen diivamaisuudesta vaan miehellä todella oli sellainen show, jonka onnistuminen piti taata. Sisääntulokaan ei ollut mitä vaatimattomin, vaan tanssijoiden aloituksen jälkeen Kanye ilmestyi tällaisessa pömpelissä , joka kohosi yleisön ylle. Näyttävää show:ta oli, ei voi muuta sanoa..(tanssijat, lavasteet, valot, tehosteet..). Olen kyllä valitettavasti niin lyhyt etten kyennyt nauttimaan aivan kympillä, vain sen verran mitä näin. Ihmisiä oli omaan makuuni ihan järjettömästi, tuhansia.
Sunnuntaina päivällä paikalle saatiin kärrätä myös pikkuihmisiä. Pikkuihmisethän olivat saaneet kiellon Flow'hun lukuunottamatta sunnuntain alkuiltapäivää. Ehkä itse olisin suonut tapahtuman olevan pitempään tuollainen lastenkin mukanaolon salliva, känninen huojunta on kuitenkin aika nähty juttu. (Siis ajatus tietysti se, että aikuiset eivät dokaisi niin paljon ja muksutkin voisivat osallistua sen sijaan, että muksut olisivat seuraamassa kännäystä.)
Sunnuntain iltapäivässä aurinko paistoi ja yhden Flow'n täyttymyksistä toi Jukka Eskola Quintet, joka esitti myös tuon linkin John Coltrane -biisin.<3