.. mutta mitä hyötyä siitä on, jos samalla menettää niin paljon?
[i]Hän kantaa mukanaan matka-arkullista menneisyyden luita. Kivikkoisella polulla ovat toisiinsa sekoittuneen niin, ettei yhden sääriluuta enää toisen luusta erota ja vaikka lantio lepää toista vasten, ovat sydänten kodit jo aikaa sitten kaikonneet liian etäälle. Osa arkun sisältämistä luista on pieniä ja hentoja, lähes olemattomia, osa kolisee kumeasti reunoja vasten aina kun ajanpyörä ylittää isomman kuopan.
Väsyneenä kääntää hän päätään, katsoo kelmein silmin vastaantulijaa. Kuka jaksaa tämän helvetillisen lastin jakaa? Kuunnella tuomitsematta?[/i]
Kunhan vaan ääneen ajattelin.