Mainio päivä pitkästä aikaa, mä olen hyväntuulinen ja mulla on sellanen mukava olo. Paniikkiherätys aamulla, näin unta että kusin alleni, ja näin pääsi melkein tapahtumaan. Ehdin nipinnapin vessaan. Mä nukun alasti, joten heiluin vessassakin alasti. Istuskelin pissalla, harjasin hampaita ja hyräilin samalla. Christoffer avas vessan oven, seiso eteisessä pelkkä pyyhe päällä, mä sain paniikki-räjähdys-kohtauksen ja kippasin kyljelleni lattialle, revin suihkuverhon alas ja peittelin sillä itteni, samalla kokoajan huutaen. Saan olla ilonen että tajusin siinä paniikissa lopettaa kusemisen, enkä tunkenut hammasharjaa kurkkuun.
Kerran vuodessa, kun unohdan laittaa vessan oven lukkoon, tapahtuu tietenkin jotain katastrofaalista.
Lääkäriaika ennen lounasta, mä sanoin lääkärille että haluan sellasen mahasäkkipussipienennysleikkauksen, ja mielellään heti kiitos. Se katteli mua, lueskeli mun papereita ja räjähti sitten nauramaan. Mun lääkäri nauro kyyneleet silmissä, mulle, ja kutsu mua vielä tyhmäksi. Se sano että jos mä oon ite laihduttanut yli 25kiloa, niin emmä sitä leikkausta kyllä saa. Mä olin sekoamispisteessä ja sanoin että mulla on kyllä varastossa edelleen niin paljon läskiä, ettei se leikkaus ihan harakoille menis. Ei käy, eli se siitä. Lekuri tykkäs että saan ite työskennellä läskieni kanssa, hiljaa hyvä tulee. Oikeassahan se sinänsä on, mua vaan kovasti kyllästyttää välillä.
Mun hormoonihäröilyjen takia sain taas alkaa syömään niitä perkeleen keltarauhas-idiootti-nappeja. Mun kuuluis syödä niitä lääkkeitä vähintään kaks viikkoa, odottaa muutama päivä, ja sitten mun sänky muuttuu uimahalliksi. Vuodot alkaa, ja niiden pitäis kestää muutaman päivän. Vitut. -Mä alotin nappuloiden syönnin eilen. Ollu ihmeellinen olo koko päivän. Istuskelin soffalla kattoos elokuvaa, suunnittelin muutamaa murhaa ja juopottelin teetä. Rupesin miettimään että löytyyköhän tästä asunnosta yhtä ainoata tampaxia, auntie flo kun kävi meillä kylässä viimeksi marraskuun loppupuolella, vuonna 2007. Löytyhän niitä, muutamat. Järkytyksekseni huomasin, heti löydöksen jälkeen, että mun perse alko vuotamaan yli kaks viikkoa etuajassa. Kauheet kivut iski heti, mä onnistuin oksentamaan köökin laatteelle ja raahauduin sitten vessaan. Vesi kuumalle ja makasin suihkussa palttiarallaa tunnin. Ollu varmaan koskaan tälläsiä kipuja. Kun revin jalasta miljoona nivelsidettä paskaks, ei se kipu ollu mitään verrattuna tähän. Pyörällä auton alle, eikä sekään sattunu näin paljoa. Suihkun jälkeen makasin olohuoneen lattialla, yritin rauhottua, juoda vettä ja löytää jonkinnäköistä mukavaa asentoa. Oksensin päälleni.