Yks maailman parhaillista lomista. Mä luulen että me molemmat tarvittiin sitä. Pois arki-paska-roska-kuvioista. Se oli ihanaa. Kamalista ällötys-miehistä huolimatta, Kreeta jäi mun sydämeen. Rethymnon on älyttömän kaunis paikka. Me osattiin vielä eksyä sinne ennen ku kaikki turistit rullas paikalle. Mä toivon että me päästään taas pian matkailemaan. Huomasin ton reissun jälkeen miten mä oon kaivannut sitä tunnetta. Sellanen kipinä mahan pohjalla; nyt lähettiin, saa kattella mitä tästä tulee. Mä kaipaan sitä uutta, ja vaihtelua. Ja olin kaivannu korppuani kans. Sen kanssa on hauska matkailla, vaikka sitä pelottaa lentokoneessa.
