Mulla on sietämätön olo. Mielialat vaihtuvat kymmenen kertaa minuutissa, korkeimmasta onnesta syvimpään vitutukseen silmänräpäyksessä. Pienikin asia voi kaataa koko systeemin ja mä tunnen repeäväni. Mä nään silmissäni kuinka revin hampaillani jonkun kurkun auki veren roiskuessa, mutta seuraavassa hetkessä mä oon iloinen aina munankarvoja myöten. Joku hymyilee ja hetken mä oon kaunis ja voittamaton; minuutin päästä mun tekee mieli ryömiä takaisin kohtuun. Mun elämämä on suunnatonta tyhjyyttä. Ja joku kysyy miksi haluan paeta. Haluan hetken olla ehjä.
