Hyvästi Helsinki.

Muutan. Palaan omieni pariin maalle, tarkemmin sanottuna Vantaalle.
Pois täältä aerobiccaajien ihmemaasta.
Alan kasvattaa takapihalla porkkanoita ja kudon villasukkia. Syntymäpäivälahjaksi toivotaan lumikolaa ja haulikkoa.

Ikävä tulee mm. seuraavia asioita:

Nelosen ratikassa usein istuvaa spurgua joka iskee aina silmää vaikka sillä on vähän kusta housussa.

Naapurin sedän neonvärisiä verkkapukuja.

Naapurin alaikäistä hevipoikaa, joka aiheuttaa tälläiselle vanhalle kantturalle rytmihäiriöitä.

Alepan myyjää joka muistaa aina kuiskata kuinka paha krapula sillä on. Lähietäisyydeltä.

R-kioskin tätiä jota ei voi katsoa silmiin nauramatta.

Sekä alakerran kuntosalin soutulaitetta. Tai lähinnä siinä treenaavia mieshenkilöitä. Varsinkin niitä jotka eivät käytä sortsien alla kalsareita.