…kun sen oikein oivaltaa.
Kaikki on nyt aika ihanaa. Päätin viime yönä, että vittu, maksoi mitä maksoi, tämä tyttö ottaa lopputilin elokuun lopussa (vaikka määräaikaista työsopimusta onkin vielä jäljellä) ja ottaa suunnaksi Pohjois-Pohjanmaan, uuden elämän ja koulun. Alle kolme kuukautta, honeyt, ja Helsingin tomut on karisteltu jaloista. Aika uskomatonta, mutta hitsi, että tuntuu hyvältä tää päätös.
Ja mua hymyilyttää, hymyilyttää vain. Rakastan tällä hetkellä ehkä eniten ihan koko maailmaa – jopa itseäni. Hitto vie, tästä pimustahan on vaikka mihin!
ROCK!