Mä en halua mennä nukkumaan. Mä en halua ummistaa silmiäni tyhjässä sängyssä ja tietää, että herätessäni vieressäni ei edelleenkään ole ketään. Mä välttelen hemppiselokuvissa käyntiä. En halua nähdä sitä kaikkea kuhertelevien parien onnea. Mä en käy lenkillä sunnuntai-iltapäivisin. En kestä katsoa käsi kädessä kulkevia onnellisia kyyhkyläisiä.
Mä haluan olla yksin. Mä haluan mitä tahansa muuta enemmän kuin olla yksin. Musta ois ihanaa olla onnellinen jonkun kanssa. Samanaikaisesti tiedän kuitenkin liiankin hyvin, että olen onnen rikkomisen maailmanmestari.
Joskus yön pimeydessä sitä on vain niin yksin…
[i]Ja taustalla soi Uniklubin Tunnit[/i]