Ei saamari tätä oloa.
Kello ei ole edes 12 päivällä niin minä täällä jo mietin kuinka sen narun sais tonne vaatehuoneeseen sidottua.
Tää on niin helvettiä.
Kun vaan uskaltais sanoa polil miten asiat on, mut ei pysty.
Täytyy jaksaa, täytyy jaksaa. Ei jaksa.
Joulun jälkeen helpottaa, ei jaksa edes jouluun.
Nyt pitäisi nappi vetästä huuleen, mut entäs jos alkaakin nukuttaa? En mä voi nyt nukkua. Ei, ei nappeja, ei tänään.
Entäs jos kuitenkin sitois vaan sen narun…ei, ei nyt mitään naruja.
Ryhdistäydy, jaksa nyt, sun on pakko, PAKKO.
Miks kukaan ei kuule mun huutoa?
No ei kai kukaan sun huutoas kuule, koska ei susta lähe ääntä.
Mee nyt vaan se naru…..sanoin jo et ei mitään naruja!
Tässä keskustelua pääni sisältä.
Mukavaa tämmöinen pieni itsensä kanssa rupattelu.
Ei saamari ahdistaa edelleen.