”Mä tapasin kadul tytön jota rakastin joskus,
ikuisuus sitten kun en tuntenu ees itteeni,
mut se pikku nappula on kasvanu jo mieheks,
ja se tyttö naiseks, mä tunnistin sen sittenkin.
Pysädyttii keskel jalkakäytävää tyttö ja mä,
vähä himmeempi valo loisti sen silmistä,
ei ne liikaa ollu nähny aikusuus vaan tehny sen,
ei se tee surulliseks, jotkut kasvaa siihen.
Varovainen halaus kaks toisilleen tuntematonta,
tuntu ku ne kaks junnuu ois ollu jotain aivain muita,
riidat, kielisuudelmat avaruuteen haihtuneina,
jotkut muut jossain toises paikas rakastuneita.
Pikaiset hyvästit ollaan oikeesti sit linkeis,
jatkoin matkaa, minne rakkaus katoaa?”
steen1 – seitsemän vuotta