2345
Aurinko paistaa – risukasaankin!
Herään hikisenä sängystä. Olen yksin. Viime yön paha uni on vielä mielessäni. Olikohan se edes unta? Niin todelliselta se tuntui. Tarkistan puhelimen; yksi viesti: – hei beibe, mitä tehään tänään!…
pakkaanko vai siivoanko?
Puhelin soi.. zen cafe – todella kaunis.. Kestäisimmekö oikeasti toisiltamme mitä tahansa?.. Jään hetkeksi kuuntelemaan biisiä ja vastaan lopulta.. Tunnen tuon äänen.. se on rakkaani.. tuon narsistin jonka nuppu on…
Rakkaudella – en ainakaan sinun omasi!!
Argh!! Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä että ihmisen ei missään nimessä kannata rakastua – ei sitten ei koskaan! Olen kolme vuotta ollut yhdessä aivan ihanan ihmisen kanssa jota rakastan pohjimmiltani…