Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset syyskuulta 2013.

Kirjatraileri

Ensin alkuun ihmettelin, mistä mahtaa olla kysymys. Sitten alkoi tämä seuraava juttu loksahtelemaan kohalleen.

Joten, jos hauska ja ajankohtainen kirjallisuus kiinnostaa, niin tämä kirjatraileri kandee kattoo jossain vaiheessa. Tämän seuraavan tekstiosuuden lähteenä on Iltasanomien nettisivusto. Siellä ollut nettilinkki tökki jostain syystä koko ajan, joten tässä on linkkaus YouTubeen (pituus 2:18).

Tämä on harvinaisuus - kirjasta tehty videotraileri: Veli-Pekka Hännisen Hämärämies

Tällaista herkkua näkee harvoin. Uutuuskirjasta on tehty videotraileri, joka ei sinänsä liity kirjaan lainkaan, vaikka sen hengessä meneekin. Videon pääosassa on Pirkka-Pekka Petelius.

Video on tehty Veli-Pekka Hännisen uutuuskirjasta Hämärämies. Trailerin kertomus ei ole kirjasta, mutta se on tehty samassa hengessä kirjan kanssa.

Lähde: Wsoy - Hämärämies, Vepe Hänninen
Lähde: Wsoy - Hämärämies, Vepe Hänninen

Hämärämies kirja porautuu rakennusalalla rehoittavan harmaan talouden ytimiin. Kirja yrittää ansiokkaasti selvittää muun muassa:

Onko; 5 euron tuntipalkkaa saavista, ei-suomalaisista tullut rakennusalalla vakiintunut maan tapa? Eikö tällekkään tilanteelle voida mitään?

Ketkä kokonaiskuviota pyörittävät ja siitä hyötyvät eniten?

Miten sujuvat Laulumaan Rekon; vähintäänkin, värikkääseen rakkauselämään ja perhesuhteisiin liittyvät kuviot?

Tiesitkö jo tämän? Hännisen Vepen ensimmäinen; vakuutusalan ytimiin porautunut, Minä, vakuutusetsivä on nyt saatavilla myös pokkariversiona.

Molemmat kirjat löytyvät saataville, esimerkiksi tästä linkistä


Wahlroos: epävirallinen elämänkerta

Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.

Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa

- Kirjan Facebook - ryhmässä onkin jo enemmän porukkaa -

Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!

Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...

"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:

1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan:
Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu

"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.

Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."

2. Arvopaperi - lehti:
Nalle rohmusi jättiosingot lakisääteisistä maksuista

Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.

Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.

”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.

Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.

"Moraalitonta toimintaa"

Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.

Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.

"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.

3. Kansan Uutiset:
Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia

Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.

Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?

Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.

Kaksi pakollista vakuutusta

Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.

Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.

4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan
Onko Wahlroos talousfasisti?

"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.

Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.

Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.

Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.

Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.

Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."

* * * *

Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?

Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.

Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.

Joten ei liene haitaksi, jos maan tapa lakisääteisellä vakuutusalalla saadaan kaikille tutuksi. Vaikkapa Sampo- konserniin kuuluvan If-vakuutusyhtiön kautta?

Maan tapa läpivalaisuun. Aloitus lakisääteisestä vakuutusalasta

Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.

Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?

Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.

* * * *

Eikä tässä vielä kaikki.

Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.

Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?


Vuoden huoltaja on selvillä

Jalkapallossa yleisöäänestyksellä vuoden 2013 huoltajaksi tuli valittua Kari "Vili" Viertola. Kolmen joukkueen huoltajana Vilin kannatusjoukot olivat nähtävästi parhaiten organisoituneet.

Vuoden 2013 jalkapallohuoltaja kisan onnellinen voittaja.
Vuoden 2013 jalkapallohuoltaja kisan onnellinen voittaja.

Lähde: Huolto Pelaa

Tieto nopeasta finaalivaiheesta kulki Vilin eri joukkueiden välillä ja Facebook-ryhmissä sisään sekä sisällä nähtävästi tehokkaimmin. Myös alueen lehti Akaan Seutu tiedotti alueen omasta pojasta. Niin kuin pitääkin.

Onnittelut ja yläfemmat voittajalle, joka palkittiin asiaankuuluvasti Suomi-Espanja futismaaottelun puoliajalla. Tästä Akaan Seudun voittajan esittelyyn.

Kirjoitin pari viikkoa sitten finaaliäänestyksen jännittävistä viime hetkistä. Kyse oli siitä, että Facebookissa tapahtuneessa äänestyksessä porukat näyttivät painavan vain tykkää nappia.

Voittajan tykkäämiset olivat viime hetkillä luokkaa 444 kappaletta. Voitto heltisi 251 annetulla äänellä. Moni Facebookiin ohjeiden mukaan kirjaantunut ei siis hoksannut suorittaa itse äänestystä. Åland Unitedin Kjell Sipinen sijoittui toiseksi, mutta hänen 614 tykkääjää eivät hoksanneet nähtävästi äänestää.

Kjell Sipisen tykkäämiset eivät muuttuneet ääniksi.
Kjell Sipisen tykkäämiset eivät muuttuneet ääniksi.

Lähde: Huolto Pelaa

Kolmanneksi sijoittui ainoa naisedustaja Maarit Rautio, Tikkurilan Palloseurasta.

JÄLKIPELIÄ JA KEHITTÄMISEN KOHTEITA

Osuiko äänestys vielä lomakauteen? Jos osui, niin yleisöäänestykselle annettu aika seitsemän (7) päivää + yllättäen annettu 2,5 lisäpäivää oli erittäin lyhyt. Esimerkiksi Palloliiton omista piireistä (12 kpl) vain 5 ilmoitti nettisivuillaan kisan käynnistä olosta. Jos finaali käynnistyi virallisesti 16.8., niin Palloliiton sivuille tieto päättyi vasta 19.8.

Vuoden huoltaja-kisassa 13 finalistia
Palloliitto - 19.8.2013 klo 15.27

Tieto ei siis jostain syystä kulkenut. Tai jos kulki, niin se ei saanut mielestäni arvoistaan huomiota edes lajiliiton sisällä. Tiedä sitten kulkiko tieto edes seurojen sisällä? Tiedotusvälineet uutisoivat aiheesta nihkeästi, vaikka Cramolla oli tarjolla kaikista finaaliehdokkaista personoidut tiedotepaketit.

Sähköinen yleisöäänestys on aina haasteellinen. Facebookkikin aiheutti ongelmia. Uusilla mobiililaitteilla ei päässyt äänestämään, vaan ohjeiden mukaisen kirjaantumisen jälkeen, kun piti siirtyä äänestämään, niin ruutu meni valkoiseksi ja tilanteesta ei päässyt eteen- eikä taaksepäin. Ei onnistunut, vaikka tilanteeseen palattiin eri päivinä.

Parhaiten äänestys tuntui onnistuvan perinteiseltä tietokoneelta. Tosin tämänkaltainen näkymä yllätti yhden äänestäjän. Siksi oli hyvä, että Cramon Huolto Pelaa sivustolla ilmoitettiin, että kaikki annetut äänet tarkistettiin ennen voittajan julistamista.

Teknisiä ongelmia äänestyksessä
Teknisiä ongelmia äänestyksessä

Lähde: Huolto Pelaa

Jääkiekossa vastaavassa Cramon ja lajiliiton äänestyksessä annettiin uutistietojen mukaan yli 5000 ääntä, joten oliko nyt kyseessä uusi alusta atk:ssa? Onnistuiko tiedottaminen paremmin? Yhtä kaikki. On hienoa, että myös eri lajien hiljaisia puurtajia muistetaan.