Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset huhtikuulta 2018.

Joo Joo Kohta  1

Teinikielellä Liike Nyt on kuulemma ristitty Joo Joo Kohta - liikkeeksi. Mahdollisuuksia on siis vaikka mihin.

Vapaata äänestäjäpotentiaalia Suomessa piisaa. Jos Suomessa on 4,4 miljoonaa äänioikeutettua, niin äänestämistään miettivien 37 prosenttia on 1,6 miljoonaa!

Keskustan todellinen kannatus jo alle 10 prosentin!
Keskustan todellinen kannatus jo alle 10 prosentin!

Aika näyttää; kenen asialla Nyt Liikkeen toimijat ovat? Keulahahmojen menneisyyden likasankoja tongitaan varmasti jatkossakin, joka on perinteisesti ollut merkki siitä, että uusien toimijoiden valtaan nousua pelätään tosissaan. Joten tässä yksi avoin palaute- ja kannustusviesti Liike Nyt – liikkeen käynnistäjille, jotka ovat joutuneet aikamoisen median moukaroinnin kohteeksi.

Tämä pienten ihmisten verkoston palaute on vapaasti kopioitavissa ja jaettavissa edelleen; itse kunkin omissa verkostoissa. Lämmin kiitos avustasi.

* * * *

”Kenellä todellinen valta on? Mihin perustuen? – Suomalaisen oikeusvaltion toteutuminen tosielämässä?”

”Ensi alkuun. Ei ehken kannata puhua muutoksista ja uudistuksista. Muutokset ja uudistukset voivat olla myös huonoon suuntaan meneviä. Kannattaisi puhua korjauksista tai parannuksista, johonkin pitkäkestoiseen ja yhteisesti jo tunnustettuun ongelmakohtaan. Toimivan ratkaisumallin pohjalta. Esimerkiksi ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin tapaan (https://suomi2017.wordpress.com/2017/12/21/mobiiliflaijeri-numero-3/).

Sitten eteenpäin.

Teillä on olemassa tarjolla selkeä ja helkkarin isokokoinen yhteiskunnallinen ongelma, jota kansanedustaja Harkimo on pitänyt ansiokkaasti esillä. Liittyy ensi vaiheessaan eduskunnalle 18.4.2018 jätettyyn kansalaisaloitteeseen (https://suomi2017.wordpress.com/2018/04/19/kansalaisaloite-2837-eduskuntaan/) koskien vakuutuslääkäreitä ja tapaturmalakia.

Potentiaalinen äänestäjäjoukko on tuohon kansalaisaloitteeseen liittyen; määrältään
600 000 äänestäjää! Yhteiskunnallinen ongelma koskee lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia, kun ihminen vammautuu tai sairastuu pysyvästi. Vakuutusten mukaiset korvaukset ja kuntoutukset eivät toteudu ja kafkamaisten kyykytysten kohteeksi joutuneet ihmiset musertuvat pikku hiljaa tuonen porteille.

Samoin kuin vahinkovakuutus- ja eläkeyhtiöille kuuluvat korvaukset (https://suomi2017.wordpress.com/2014/05/16/hitaan-syoksykierteen-malli/) kaatuvat jatkossakin Kelan ja kaupunkien sekä kuntien sosiaalitoimien kustannettaviksi. Jolloin mahdolliset sote – uudistuksen säästöt on syöty nopeasti. Etukäteen.

Eikä tuossa 600 000 äänestäjän potentiaalissa kaikki.

Jos tarkasteluun otetaan mukaan 1990-luvun pankkikriisin kyykytetyt yrittäjät perheineen ja takaajineen, niin aletaan olla HUOM! yhden miljoonan äänestäjän potentiaalissa!

Tässä isossa yhteiskunnallisessa ongelmassa (https://suomi2017.wordpress.com/2016/07/13/pankkien-panttivangit/) on myös kyse perustuslakiin pohjautuvasta oikeusvaltio perustasta ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta tosielämässä. Avainkysymys kyseisessä asiakokonaisuudessa on se, että kuinka monta kertaa ja kuinka monelta velallisilta ja takaajilta; 1990-luvulta lähtöisin oleva velkaa korkoineen voidaan periä yhä uudelleen? Sekä miksei pankkien tarvitse näyttää alkuperäisiä velkakirjoja ja niihin kohdistuvia lyhennyksiä velallisille itselleen?

Eikä tuossa yhden miljoonan äänestäjän potentiaalissa vielä kaikki.

Kyse on 1990-luvulta käynnistyneestä hiljainen vallankumous – prosessista (https://suomi2017.wordpress.com/2018/03/08/kansanvalta/), jossa pankkien ja vakuutusyhtiöiden eli finanssi- ja vakuutusalan asema muutettiin, pikku hiljaa myös lainsäädännössä ylivertaiseksi. Mitä uskomattominta. Ylin valtiojohto, työmarkkina- ja etujärjestöjen johtajien kanssa yhdessä toimien!

Joten, jos nämä mätäpaiseet avaatte ja tuotte pitkäkestoiseen julkiseen keskusteluun, niin tuon paineenluonnin jälkeen päättäjät saattavat joutua tekemään joitakin todellisia korjauksia. Varsinkin, jos ulostulonne ovat selkeällä Liike Nyt – ratkaisumallilla varustettuja.

Viestinnällisesti aika on haastava.

Säksättävän; sähkösanomatyyppisen viestinnän aikana hyväkin idea hautaantuu massiiviiseen uutisvirtaan. Voisiko ratkaisu olla yhteiskunnallisten ongelmien isoa kuvaa kiteyttävät mobiiliflaijerit? Joka on kuin luotu mobiiliajan tiedonlevitykseen. Tiukka paketti tietoa luettavaksi ja kerrattavaksi, ei häiritseviä ääniä eikä pirullisia pop – up ikkunoita.

Toinen ongelma se, että mikä on minulle iso yhteiskunnallinen ongelma; on jollekin toiselle leipäpuu tai hillotolppien viidakko.

Tässä linkissä (https://suomi2017.wordpress.com/2017/12/14/mobiiliflaijeri-2/) yhteenvetoa mobiiliflaijerina; koskien yhteiskunnallisen valtakoneiston isoa kuvaa.

Perustuslakiin, oikeusvaltion perustaan ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen liittyen Teille yksi kysymys? Minkälaisen Oikeusvaltio Suomi 2018 – tilannekuvakatsauksen Te kirjoittaisitte?

Tässä tilannekuvaa parilta edelliseltä vuodelta. Lähestymiskulma on sen kuuluisan pienen ihmisen, jonka olemassa olo muistetaan aina ennen vaaleja.

Oikeusvaltio Suomi 2015
– Julkaistu lokakuu 6, 2015
https://suomi2017.wordpress.com/2015/10/06/oikeusvaltio-suomi/

Oikeusvaltio Suomi 2016
– Julkaistu helmikuu 5, 2016
https://suomi2017.wordpress.com/2016/02/05/oikeusvaltio-suomi-2016/

Oikeusvaltio Suomi 2017
– Julkaistu elokuu 1, 2017
https://suomi2017.wordpress.com/2017/08/01/oikeusvaltio-suomi-2017/

Voimia ja rohkeutta toimiinne, koska tuon yhden miljoonan suuruisen äänestäjäpotentiaalin tavoittaminen ja aktivoiminen yhteiseen toimintaan edellyttää sitä, että uskallatte purra niitä käsiä, jotka ovat Teitä vuosikymmenten ajan ruokkineet.”

Ystävällisin terveisin
Yksi pieni ihminen

p.s.
Vain yhdessä yli puolue-, aate-, etujärjestö-, media- ja yhdistysrajojen toimien; voimme olla, huomata ja vaikuttaa enemmän. Vaikka monesta yksittäisestä asiasta oltaisiinkin; täysin eri mieltä.


Vakuutusalan kasipallo  1

Keskustelu vakuutuslääkäreistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä käy kuumana. Viimeisimpänä kirjoituksena Varman ylilääkäri Jukka Kivekkään "Puheenvuoro: voidaanko vakuutuslääkäreihin koskaan luottaa?"- kirjoitus, joka julkaistiin 7.- 8.4.2018. useissa; ainakin kahdeksassa, Lännen Media-leiriin kuuluvan sanomalehden internet-sivuilla.

Upea asia on se, että keskustelu vakuutuslääkäriaiheesta jatkuu. Surullista taas se, etteivät monet Lännen Median sanomalehdistä päästäneet läpi lukijoiden kommentteja. Varsinkaan niitä asiallisen tiukkoja, mutta hyvin perusteltuja.

Joten on hyvä kysyä, että joko aika mahtaa olla kypsä vakuutuslakimiesaiheesta keskusteluun?

Vakuutuslakimiehet vuonna 2018 päivänvaloon?
Vakuutuslakimiehet vuonna 2018 päivänvaloon?

Toivotaan myös, että nyt käynnissä oleva julkinen keskustelu johtaa myös hylkäävien työtapaturma- ja ammattitautiratkaisujen avaamiseen.

Vahinkovakuutusyhtiön vakuutuslääkärin roolista.
Vahinkovakuutusyhtiön vakuutuslääkärin roolista.

Vahinko vakuutusyhtiöiden yhtiökohtaisia tilastoja ja hylkääviä tapaturmaeläkepäätöksiä unohtamatta.

Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs kirjoitti "Puheenvuoro: voidaanko vakuutuslääkäreihin koskaan luottaa?" - kirjoituksessaan:

"Taustalla on se tosiseikka, että työkyvyttömyys ei ole lääketieteen, vaan juridiikan termi.Työkyvyttömyyseläke ei ole diagnoosi, vaan elämiseen tarkoitettua kuukausittain maksettavaa rahaa."

Eli kyse on sittenkin puhtaasti vakuutusjuridiikasta ja rahasta.

Joten. Olisiko jo aika kypsä sille, että myös HUOM! vakuutuslakimiesjärjestelmä, vakuutuslakimiehet ja vakuutuslääketiede saadaan kaikille suomalaisille yhtä tutuiksi kuin vakuutuslääkärijärjestelmästä on nyt Kivekkään mukaan tarkoitus tehdä?

Samaan aikaan toisaalla.

Miljardien eurojen liiketoiminta-alue.
Miljardien eurojen liiketoiminta-alue.

Vakuutusalan ekosysteemi yrittää ratkaista tuolla kasipallo-teemalla yli 90 prosenttia nykyisistä ongelmista, koska valta ratkaista ja päättää kyseiset asiat on vakuutusalalla!