Erään Naisen Totuus

Sormesi jälki tuossa ja tuossa
Kämmenesi painauma tässä,näethän?
Vartaloni on kuin maailmankartta
Mustelmat muistoina tunteista
Jotka joskus olivat rakkautta

Olemuksesi tässä huoneessa
Tavarat ja tilat kutistuneina ympärilläsi
Pienimpänä minä
Epätoivoisesti etsimässä koloa jossa hengittää

Hallitset läsnäolollasi
Korottamalla ääntäsi
Nostatat uhmaani
Kohottamalla kättäsi
Herätät pelkoni

Tyynyliinaan kuivunut kyyneleiden loppumaton virta
Vaatteideni alla ruhjeiden meri
Kokoan itseni kohtaamaan pelkoni,rakkaani

En anna hänelle anteeksi
Mutta lapseni ovat tässä
Heidän vuokseen en lakkaa yrittämästä
Itseni vuoksi haluaisin olla pelkäämättä

Lupaan itselleni päivän pelottomassa rakkaudessa
Tasavertaisessa vapaudessa