Blogi

Niin, eihän tämä lomakeskustelu taaskaan loppunu perjantaiseen.. se hyvä puoli oli perjantain hermojen menettämisestä, että mulle ei ole tänään raportoitu kakarasta eikä ukosta eikä viikonlopusta. Ei mistään. Ja tää rauha on ollut iiiiiihaaaaanaaaaaaa :)

Mutta ne lomat edelleen... Ensin rouva tulee tuossa mun selän takana olevan hyllyn luo norkoilemaan kun lomalistat on siinä. Siinä sitten "yksinään" juttelee siitä kuinka itseaisassa vapustakin saa nelipäiväsen loman kun ottaa yhden vapaan siihen. Kun perjantaihan on sitten vapunpäivä. Ja sitten pohtii ääneen että niin, ehkä se on liian aikaista mennä laittamaan mökkiä kuntoon. Että ehkä hän sitten vaan ottaa jonkun pidennetyn TAVALLISEN viikonlopun... Just siihen äänenpainoon että niin, sun pitäs nyt antaa mulle se helatorstain jälkeinen perjantai vapaa eikä pitää sitä itse. As if :)

Noh, sitten menee hetki ja näen kun rouva kipittää toimarin pakeille. Eli pääsee avautumaan kuin kamalan epäoikeudenmukasta tämä nyt on. Siis arvelen, että siihen suuntaan tuo keskustelu taas vaihteeksi meni. Onneksi tiedän, että toimari pitää kyllä mun puoliani.

Tästä menee sitten hetki kun rouva tulee täydellä höyryllä tähän mun pöydän ääreen ja kysyy että niin aiotko sä lähteä joulun jälkeen sitten pidemmällekin reissulle kun toimari oli kertonu että mä otan myös yhden viikon vapaaksi lomarahoilla. Kohta 1. Siis mähän en ole ihan vielä kuitenkaan miettinyt vuoden 2010 hiihtoloman viettoa kun esim. kesän 2009 loma on vielä pitämättä. Ja kohta 2. Yleensä mieluiten pidän kahden viikon loman talvella jossain lämpimässä ja sitten vielä säästän päiviä, jotta voin viettää pidennettyjä viikonloppuja. Mutta siis, helvetti mä nyt tässä vaiheessa vielä tiedä miten lomani pidän!!!

Noh, sitten rouva alottaa perseennuolemisen. Ilmeisesti vähän on pahoillaan siitä perjantaista ja yrittää sitten hyvitellä ja tää hyvittelykeino on mitä mainioin. Ekana toteaa, et niin, sen viikon 8 hän haluaa pitää lomaa. Ja siittä vaan, mua ei kiinnosta lähteä mihinkään reissuun kaiken maailman kakaroiden kanssa jotka hiihtolomailee. Sitten tulee huipennus. Rouva toteaa, että niin, jos haluat tosiaan lomailla pidempäänkin niin voit olla vaikka kuun vaihteen yli kun sen normi kuunvaihteen kyllä selviää yksinkin. Eli sillon ei ole laskutusta. Tuohon totesin että joo, mä kyllä selviän siitä laskutuskuunvaihteestakin yksin, joten ihan turha pointti. Ja sit se kaiken huippu ja mahtavin huipentuma: Tämä pidempi, kuunvaihteen loma onnistuu kun HEIDÄN Afrikan matkaa ei nyt ole suunniteltu sen tarkemmin eikä hänellä ole vielä tietoa miten se matka nyt onnistuu. Eli siis, yhteenvetona: Minä voin pitää loman kun kerran HEIDÄN lomansa ei vielä ole lyöty lukkoon. Eli siis, HEIDÄN lomansa menee etusijalle. Ja mun siis pitää nyt olla erittäin tyytyväinen kun sain tälläsen armopalan ja voin pitää loman ihan miten tahdon, siis tammikuussa, ennen viikkoa 8 ettei vain heidän mahdollinen lomansa mene pieleen...

Taas olis haulikolle töitä...

Ja lomakeskustelu sai jatkoa... Ei kyllä varsinaisesti mua koskien kun olen pitäny huolen siitä, että lomat pidetään niin kun on sovittu eikä sooloilla tai ylitetä annettuja ohjeita.

Noh, siis tämä firman rouva-hankala nyt sitten pitää kesäkuussa lomia kaksi ja puoli viikkoa ja sitten heinäkuussa kaksi. Kun pitää reissata ja matkata, niin sitten se on pois heinäkuun "mökki-lomasta". Ja nyt rouva hankala sitten haaveilee että kun hän voisi pitää kolme viikkoa lomaa heinäkuussa. Kun nyt kerran lomarahoja voi ottaa lomana. Mutta mutta... Sepä ei onnaa. Kun sääntö on, että max. 5 viikkoa kesä-heinä-elokuussa niin se koskee myös tätä rouva hankalaa. Eli siis maksimissaan 2 päivää voi jatkaa tuota heinäkuun mökkilomaansa. Kun sääntö on sääntö.

Siis totta puhuakseni mullehan se on helpompaa, kun toi ei ole paikalla. Eli en joudu sen perhe-elämän kuulumisia kuuntelemaan tai muutakaan sen elämään liittyvää. Mutta sitten taas toisaalta reilu peli. Jos sääntö koskee meitä muitakin niin kyllä se sitten koskee tuotakin tapausta yhtälailla. Ja varsinkin kun itse en sitä tammikuun 2. päivää hänen toimestaan saanut vapaana pitää niin sitten kanssa mennään sääntöjen mukaan ja piste.

Mutta nyt siis tänä aamuna toimari kiikutti pöydälle laskelman jossa koko lomaraht lomana ottaessaan saa kolme viikkoa lisää lomaa. Eli kolmasosa lomarahoista tuo sen yhden viikon jonka itse aion ottaa. Minä sain lapun, jossa ei tuosta viiden viikon rajasta mainita mitään. Kun jostain syystä tuo toimarin luotto tähän suuntaan toimii. Sen sijaan rouva hankala sai lapun, johon oli lisätty HUOM!-kohtana juuri tämä rajoitus :) Ja kuulin kun johtoporras aamulla keskusteli asiasta. Että kuinka tämä on juuri niin tällästä. Eli aina pitää jonkun yrittää kiertää sovittuja sääntöjä vaikka ne ihan paperilla lukee ja niihin on rouva hankalakin jo kymmenen vuotta sitten suostunut... Että niinpä niin taas... Nyt vaan odotetaan, että mitä jännittävää rouva hankala tulee tänään tilittämään... Sitähän vaan selkeesti vituttaa se, että mulla on vielä lomia jäljellä ja voi ihan tyynesti käydä lomaviivoja vetelemässä lomakalenteriin :)

Tää vaan ei voi olla totta... Helvetillinen vääntö mun lomapäivistäni. Siis siitä, että mä elän ns. lain mukasen lomanmääräytymisvuoden mukaan. Eli kausi loppuu maaliskuun loppuun ja uusi alkaa huhtikuun alusta. Eli siis nyt käytän vielä "viime vuotisia" lomia niin kun kuuluukin. Mutta kun "tässä firmassa on yleensä kyllä noudatettu ihan kalenterivuotta". Ja sitten tämä rouva kutsuu minut tuonne katsomaan et katso nyt, sä olet saanut nämä lomat jo heti ekana vuonna. Joo, sain kun sovittiin niin. Kun tulin töihin 16.4. Eli hitusen verran sen virallisen lomanmääräytymiskauden alun jälkeen. Ja siitäkin siis vähennettiin se yksi päivä kun tulin taloon vasta puolen kuun jälkeen. Ja sitten hirveetä vääntämistä että miten nyt lasketaan ja onko se nyt ihan päin persettä kun "säästän" viime vuoden lomia tän vuoden puolelle. Itseasiassa viimeset talvilomat käytän 12.6. tänä kesänä. Kun vaan nyt täällä toi jousto toimii. Ainoo rajotus kun on se, että kesällä ei saa pitää yli viittä viikkoa lomaa, eikä yli neljää viikkoa putkeen. Eli tämä lomajakauma sopii mulle paremmin kun hyvin. Ja nytkin päätin, että otan viikon lomarahoja lomana, eli siis voin pitää koko elokuun lomaa ja sitten vielä talvelle jää kolme viikkoa. Meillä kun ei siis myöskään lauantaita lasketa lomapäiväksi.

Noh, tätä sitten väännettiin kunnes sitten kysyin, että onko sillä nyt jotain merkitystä ihan käytännössä että käytänkö niitä "viime vuotisia" lomia vai käytänkö jo nyt sitten etukäteen huhtikuun alussa alkavan lomakauden lomia. Ja totesipa sitten rouva, että no eihän sillä ole. Eli mistä helvetistä tää kalabaliikki sitten mahto tulla kun sillä ei kerran mitään väliä ole?!!? Kysyn vaan...

Selitti jotain siitä, että entäs sitten jos mä päätän lähteä tästä firmasta pois. Että mites sitten maksetaan ne käytetyt lomat rahana. Totesin sille vaan, et niin, ne maksetaan sen ihan virallisen lain mukasen lomanmääräytymiskauden mukaan, ei tän firman keksimän systeemin mukaan... Sit inis jotain siitä, että no mutta entäs sitten kun meillä ei sitä lauantaita lasketa niin mites sitten.. Noh, sitten mä pidän lomaa ennen kun oon virallisesti pihalla tästä lafkasta ja saan vielä täydet lomarahat läksiäisiks. Tai sit kuittaan rahat ja ne lomat jää pitämättä. Paskaaks sitä vatvomaan. Mä nyt en ole vielä kuitenkaan lähdössä, lähinnä vaan haudon edelleen murhaa.. Ja tänään se oli jo taas aika likellä... :)

Eli tästä johtopäätöksenä: Aion edelleen elää tuon virallisen lomanmääräytymiskauden mukaan. Ja pidän lomani niin kun haluan. Tänään kävin merkkaamassa helatorstain jälkeisen perjantainkin lomaksi, ihan täysin kysymättä rouvalta mitään. Kun ei multakaan kysytty mitään juhannuksesta kun rouva varasi purjehdusmatkan perheelleen sopivasti just juhannuksen molemmin puolin kahdeksi viikoksi. Eli mäkin vaan sitten vedän ne lomaviivat ja se on sit voi voi...

ja nyt rouva nurisee kun sillä on tällä hetkellä vedetty noita lomia jo 4 viikkoa ja 3 päivää kesäkaudelle. Ja siis sääntöhän menee, että kesällä saa pitää VAIN 5 viikkoa max. Mutta kun hän haluaisi vielä ottaa yhden viikon lomarahoista lomana ja olla sitten heinäkuussa kolme viikkoa lomalla... Eli siis rapsahtaa yli sen 5 viikon rajan. Noh, mun puolesta on lomalla. Siis ihan sen takia, että mä en jaksa tuota ämmää kattella täällä heinäkuussa. Mitä pidempään on poissa niin sen parempi. Mutta tekis mieli ihan periaatteessa vastustaa. Mäkään en saanut pitää 2.1. vapaana. Ja kyse oli siis vaan yhdestä päivästä. Ja nyt hän haluais luistaa sääntöä kolme päivää.. Ai perhana, ei ehkä onnistu :) Nyt on kesäkuun alun akkain vaellusreissu, 3 pv, peruttava jos haluaa lomailla 3 viikkoa heinäkuussa :)

Noniin, nyt alko taas soppaviikko...
Eli tää viikko syödään töissä luntsiks kasvissosekeittoa ja sit välipalaks salaattia ja illalla broiskua. Saadaan taas niiko liha liikkumaan. Niin tai läski... Tai no kunhan joku nyt liikkus :)

Juttelin tossa taas äsken pitkästä aikaa kummitytön kanssa. Ei sen jutuista vieläkään ymmärrä juur mitään, mutta jännä kuin huomaa mikä sille on tärkeetä. Eli pappa ja Nanne esiintyy jutuissa koko ajan. Eli on ihan papan ja mun veljen Jannen tyttö. Kerran kun olin kotosalla käymässä ja pikkuneiti oli sit siellä kanssa, hoidossa. Ja se katto et Nanne tulee rekalla pihaan niin oli ihan onnesta soikeena. Mut ei ollukaan huomannu, et eka tulikin autolla äiti. Ja kun kuuli et ulko-ovi aukee niin ihan onnesta pyöreenä hihku et NANNE! Ja meinas itku tulla kun tajus et ovesta tulikin äiti :) Et niin, äitikään ei oo niin tärkee kun Nanne :)

Voi että mä odotan et tää hurtan kusetus nakki loppuu. Se saamarin elikko oli taas vaihteeks paskonu sisälle. Ja siis tällä kertaa yöllä! En käsitä et miks ihmeessä toi ei ole tullu herättämään mua jos kerran on hätä. Ja mä siis raijasin rakin ulos vähän ennen puolta yötä ja hää kyl teki isommankin hädän. Mut näköjään on sitten maaru jotenkin sekasin. Ehkä vaan protestoi kun joutu oleen melki koko päivän yksin. Mä kun töistä tullessani raijasin rakin lenkille ja sit lähdin heti taas pulkkamäkeen. Ja sit olin kotona puoli kahdentoista aikaan yöllä ja taas käytiin vaan lenkillä ja sit nukkumaan. Ja lisäksi vielä päivällä oli kämpillä käyny työmiehiä ilmeisesti asentelemassa jotain hyllyjä ja kai tuulettamassa kun kellarissa on jotain lakkausta tehty. Eli kun toi koira ei muutenkaan oikein voi sietää miespuolisia vaan murisee ja haukkuu niin kiva sit kun on ollu vielä yksin. Reppanalla ressiä oikein kunnolla. Mutta joo, mä olen hitusen kyllästyny ton paskan siivoomiseen. Eli sais tosiaankin tää keikka jo pikkuhiljaa loppua...

Hurtta oli taas tänä aamuna niiiiiin ilonen kun mä könysin sängystä ylös. Niiiiin ilonen et hyppi ja pomppi mua vasten ja raapas kunnon jurmut mun paljaaseen reiteeni kynsillään. Ja se muuten sattu. Vaikka eihän se kai sille voi mitään et siitä on kiva kun sen seuraks herätään ja oma moka ettei mulla ollu pöksyjä jalassa. Mut silti, hittis. Mä en selkeestikään ole mikään koiraihminen...

Eilen kaveri muris sit karpaasille kun tuli käymään meidän kanssa lenkille. Tolla hurtalla on jotain miähiä vastaan. En tiedä mitä traumoja se on joskus saanu, mutta naisille se ei todellakaan murise. On ihan paras kaveri kaikille naispuolisille mut sit miehille murisee ja haukkuu. Karpaasillekin ennen kun sit lähdettiin lenkille ja hurtta unohti sen kun oli niin paljon kaikkee mielenkiintosia pissejä haisteltavana ettei ehtiny yhtä ukkelia paljoo aatella. Ja sit lenkin jälkeen ne jo alkokin olla melkein kavereita. Siis melkein. Mun jaloissa hurtta pyöri, mutta sit kun karpaasi rapsutteli sitä niin johan tää jo lipas varovasti kädestä ja sit jo oli ihan tyytyväinen et joku rapsutteli, vaikkakin sitten joku miäs.

Jep, tollasen karpaasin kanssa nyt on treffailtu viikon verran. Ihan ok, mut mä yritän taistella ahdistumista vastaan. Siis kivahan se on et joku tykkää jne. Mutta mä vaan pelkään suunnattomasti et alan ahdistua. Tai nyt mä kai ahdistun siitä et pelkään et ahdistun... Onko sellanen mahdollista? Kun oikeesti pitäs olla vaan tyytyväinen et on joku joka huomioi ja halii ja pusii ja kertoo kohteliaisuuksia ja on mukava ja kaikkee... Siks mä yritänkin olla ihan vaan ajattelematta mitään. Ja yritän sillekin vihjata ihan silleen huomaamattomasti et jos nyt vaan otettas ihan päivä kerrallaan. Et ei o kiire mihinkään.... Nii, siks mä en avaudun tän enempää nyt tällä kertaa. Nyt mä vaan toteen, että mä elän päivän kerrallaan enkä murehdi enkä suunnittele enkä ahdistu :)

Täytyy myöntää, et tää koirankusetus-keikka on aika kiva. Siis itte hurtasta en niin välitä. Ihan ok rakki, mutta kun ei edes vessassa voi käydä ilman et toinen vikisee oven takana. Ja jos käyn saunassa ni yks kyttää kylppärin puolelta lasioven takana. Vaikka toisaalta, onhan se ehkä vähän reppana kun isäntä ja emäntä jätti sen taas kahdeksi viikoksi mun huomaani. Mä en vaan voi sille mitään etten tykkää koiran hajusta :) Mietin tossa kun löysin kylppäristä koiran shamppoota et pitäskö pestä koko rakki. Sit sitä vois ehkä rapsutellakin enemmän..

No mutta enivei. Mä perjantaina odottelin et noi porukat lähtis kentälle ja mä saisin asettua rauhassa taloksi. Siinä on taas pariskunta jota en vaan kestä. Tai se perheen miesosapuoli on ihan ok mut tää mun työkaveri... voih ja eih... Mut joo, pari tuntia mun piti niitä kestää ja sit ne läks. Ja voi rakki-parkaa kun se tajus et jäi pois matkasta. Me sit käytiin rakin kanssa illalla lenkillä ja jaksoin jopa rapsutella sitä sit telkkua kattellessa. Niin ja pyykkiä piti pestä kun en ottanu muuta ku paskasia vaatteita mukaan. Kun en ehtiny kotona pyykätä :)

Lauantaina sit piti käydä pitkällä lenkillä mut jotenkin mä en vaan ehtiny. Ja sit pitikin käydä Sellossa shoppaamassa ruokaa kun mitäänhän mulla ei ollu, ei edes maitoa kaffeen. Sit pitikin alkaa kokkaamaan kun pari kaveria tuli saunomaan ja istumaan iltaa. Eli hurtta jäi vähän huonolle lenkitykselle lauantaina.

Sunnuntaina sit alotin aamun kunnon aamupalalla ja lueskelin. Hurtta kävi aamulla kyllä vikisemässä mua hereille, mutta eipä sillä mitään sen suurempaa hätää ollu. Sit lähdettiinkin kunnon lenkille. Melki kaks tuntia aivan mahtavassa auringonpaisteessa talsittiin ja sit kämpille päästyä laitoin takkaan tulen ja istuskelin tulen loimussa lukemassa kirjaa. Aika bueno :) Illalla vielä vein hurtan reilun puolen tunnin lenkille ja sit lämmitin saunan. Ai että teki gutaa :)

Ja näköjään toi ulkoilu tekee väsyneeksi. Nimittäin molempina viikonloppuiltoina olin jo kympin aikaan menossa nukkumaan. No kyllä mä sit lueskelin vielä etten ny ihan heti nukkumaan käyny.

Tänä aamuna sit kello herätti seiskalta ja ihmettelin kun sain ihan rauhassa nousta ja käydä tsekkaamassa undut ja könytä pesemään hampaat. Sit vasta hurtta heräs tajuamaan että hei, on aamu. Eli mä taisin sen jotenkin onnistua väsyttämään niillä lenkeillä. Se on tainnu tottua sellaseen lönköttelyyn ja mä kun pidin kohtalaisen reipasta vauhtia eikä jääty ihan joka pissejä haistelemaan niin kai se sit kävi hurtan kunnon päälle :) Aamulla tosiaan sit polkastiin vielä puolen tunnin lenkki ja sit aamutoimet. Mietin et joku aamu pitää laittaa sauna lämpiämään kun lähtee lenkille ja sit käydä aamusaunassa. Eli jotain hyvää tässäkin hurttanakissa :)

Minkähän takia joskus yö menee ihan liian nopsaan. Niiko viime yö. Mä olin jo hyvissä ajoin ennen kello 11 illalla sängyssä ja ilmeisesti vähän yliväsyny kun uni ei tullu ihan heti vaikka ois voinu kuvitella. Ja sit aamulla kännyn herätys soi ja tuntu, etti ole nukkunu kuin hetken. Et kääntääkö joku ihan kiusallaan aikaa eteenpäin yöllä nopeemmin ku päivällä? Jos päivällä aika menis niin nopsaan niin täähän ois ihan juhlaa :)

Jotain ihan outoa untakin mä näin. Asuin jossain kimppakämpässä ja alakerran naapurissa asu pari tuttua. Tai toinen niistä oli itseasiassa yhden yhteistyökumppanin työntekijä. Joka siis ei millään tavalla vastaa mun miesihannetta ja joka ei voi juur tään vähempää kiinnostaa. Toisaalta se asu kyllä miehen kanssa, joten ehkä ne sit oli homoja? Mut joka tapauksessa mä olin siis unohtanu avaimet sisälle ja toinen kämppiksistä oli ulkona mut silläkään ei ollu avaimia. Ja nää kaks homoa(?) oli pyykkituvalla ja toinen niistä lupas sitten tulla tiirikoimaan oven auki. Mut mut toinen kämppis ehti siinä vaiheessa jo kotiin ja sillä oli avain. Ja siis nää mun kämppikset oli miehiä. Ja ihan selkeesti se oli mun asunto, tai siis ainakin sama rakennus missä mä asun. Vaikkakin pyykkitupa oli ihan erilainen. Sellanen mikä oli Damissa opiskelijaparakissa vieraillessa niillä. Mut siis siinä vaiheessa soi herätyskello kun kämppis tuli kotiin ja sai oven auki. Siitä ei o mitään havaintoa et ketä nää mun kämppikset sit mahto olla.

Mutta joo, eilen en tosiaan jaksanu salille enää illalla. Kai toi viideltä herääminen sit vei veronsa. Töistä lähtiessä kun olin ihan valmis nukahtamaan istualteen. Jaksoin sentään hollannin tunnin sinnitellä ja sit painelin kauppaan ja ostin jäätelöä :) Sentään vaan puolen litran paketin niin ei tuu vedettyä ihan mahdottomia :) Teki jo viikonloppuna mieli jädee, mut en tullu ostaneeks. Nyt on sit korjattu sekin virhe. Ja tänään raahaan nää raihnaset luuni salille pomppimaan. Ehkä tää taas tästä...

Oli kyllä ihan hirmusen mukava viikonloppu. Kummityttö oli yötä mummolassa ja sit touhuttiin koko perjantai päivä yhdessä. Käytiin morjestamassa Simppa-vauvaa ja laskettiin pulkalla ja ajeltiin rattikelkallakin. Niin ja kolattiin lunta pihastakin. Sit lauantaina neiti tuli taas kyläileen, mut sillon touhuttiin sisällä. Välillä kun pitää pomppia ja sit pitää istua lattialla ja taas pomppia.. Niin ja pitää tanssia kanssa :) Sunnuntaina kävin sitten neidin kotona ja pidin seuraa kun äiti siivos tulevaa asunnonnäyttöä varten. Ja taas pompittiin ja tanssittii ja istuttiin. Ja sit vielä askarreltiin muovailuvahalla ja luettiin kirjaa ja ihan vaan töhötettiin. Ja ulkoiltiin pulkan kanssa mummon luo. Ja arvatkaa tuliko kummitädin silmännurkkaan sunnuntai-iltana kyynel kun neiti ois halunnu tädin mukaan kotiin. Kauhia itku ja parku kun täti jäikin pois auton kyydistä.

Ja selvennykseksi, mulla ei ole vauvakuumetta. Siis ei mitään sellasta fiilistä et nyt pitäs ihan ehdottomasti pykästä oma nappula maailmaan. Toi kummityttö vaan yksinkertasesti on rakas. Maailman ihanin töhötin :)

Mä päätin su-ma välisenä yönä että nyt mä olen pitkän viikonlopun tarpeessa. Tai no, pitkän ja pitkän mut ainakin pidemmän ku normiviikonloppu. Eli päätin ottaa perjantain vapaaksi. Kun noita lomapäiviä on vielä 8 käyttämättä ja pääsiäisen aikaan menee ainakin 4 niin ne toiset neljä voi vielä tuhlata. Mulle tuli vaan jotenkin niin ikävä kummityttöä kun kävivät sunnuntaina. Ja kun se on tulossa perjantaiks kotokotoon mummille ja papalle hoitoon niin mä pääsen sit samalla siinä touhuilemaan neidin kanssa. Ihan ihkuu :) Pikkuneiti on ollukin nyt mummolassa hoidossa viikottain kun äiskäkin lähti sit töihin. Tai tekee aamu viidestä iltapäivä yhteen asti töitä ja isi kun sit taas tekee vuorotyötä niin joitain päivä on pakko olla mummolassa. Ja joitain öitäkin. Ei tartte sit kukonlaulun aikaan herättää kun on suoraa mummon luona yön.

Hassua kyllä sinänsä, etä neidistä on tullu ihan papan tyttö. Ei anna mummon enää edes vaippaa vaihtaa saati sit ulkovaatteita laittaa päälle. Papan pitää tehdä kaikki. Ja mikä sen parempaa. Mun isä kun on ollu sairaseläkkeellä jo kymmenen vuotta ja aikahan sillä on käyny pitkäks. Kun ei elämässä muuta ole kun television kattominen ja jääkaapilla käyminen. Niin ja tupakalla kans. Ja sit valittaa kun ei saa yöllä nukuttua jne. Noh, nyt on nukkunu. Kun pikkuneiti on niin pappaan ihastunu et papan on pakko lähtee sen kanssa ulkoilemaan ja touhuta muutenkin. Niin äiskä sanokin et iski on nukkunu nyt ihan kunnon yöunia ja heränny vasta kasin aikaan aamulla. Kun nimittäin ennen heräs joskus viiden kuuden aikaan kun ei saa nukuttua. Ja nukku sit sohvalla päikkärit kun yksin oli kotona. Eli ihan hyvää tekee tollanen kuuskymppisen ja vajaa kaks vuotiaan ystävyys :) Virkistää vanhan mieltä ja kun pikkuneiti tietää et se on kietonu meitin perheen miehet ihan täysin pauloihinsa niin hyvähän sen on olla. Oli aika homma kouluttaa iskä ja isoveli siihen, että ei voi neidille koko ajan syöttää karkkia. Kun se ei sit kunnon ruokaa syö ollenkaan. Mut meni se sit viimeinkin perille ja nykyään karkkipäivä on lauantai.