Minä, todellinen minä, eikä tämä fyysinen ruumis jossa olen, on vangittuna liian pieneen häkkiin. Tuo häkki roikkuu ylhäällä, sieluni katossa, metallisen ketjun varassa.
Minuuteni on vanginnut harha siitä, että olisin yhtä kuin nimeni, henkilötunnukseni, omaisuuteni tai fyysinen olemukseni.
Löytääkseni todellisen minäni, ollakseni sitä mitä olen, ja oppiakseni tuntemaan itseni, minun pitää rikkoa häkki ja antaa todellisen minuuteni täyttää koko sieluni. Vasta silloin kykenen olemaan ehjä ja tyyni psyko-fyysinen kokonaisuus.
