Kakstuhattakuustoista

Kakstuhattakuustoista vaihtuu vuosi, en vanhaa muista Tänä vuonnako autot lentää? Minne asti tiede entää? Loppuuko sota ja sorto ja muu? Kääntyykö hymyyn nääntyvän suu? En usko että kaikki selviää ei löydy simpukoista pelkkiä helmiä Vuosi kuustoista jatkuvaa kasvamista Tieni vie eteenpäin Siksi lausun näin: Toivon vuodelta sadetta, tuulta Niin kovaa, että se melkein katkoo puita Toivon tuiskua tervettä, kovaa Peiton raskaan voi päältäni nostaa Toivon, että talvella sataa lunta Joka herättää katsomaan näenkö unta Muutaman salaman kesäsäässä Sua ajattelen, oisitpa täällä Toivon vuonna kakstuhattakuustoista Etten saa elooni moista onnettomuutta, sairautta pelkästään olon parhautta

Toivon, että aurinko paistaa saan auringon makeita säteitä maistaa Toivon, ettei masennus vie fiilis hyvä ois toiveeni tie Toivon, että ystäväni ne ihanat, hauskat kumppanini Saavat onnea hyvää, suunnatonta mutkatonta, uutta vuotta Tahdon vuosi kuustoista Ois lupsakka, reipas ja tilaisuutta sut löytää joukosta saisin kultaseni, rakkaan, ihanaisen -Unilintu- *Myös kiertotiet ovat matkan tekemistä*